Lauantaina ajeltiin Zoran kanssa treenailemaan Virpin kanssa. Ajatuksena oli lähinnä katsoa mitä mieltä Zora on riistasta pitkän tauon jälkeen. Riistoina oli koirasfasaani ja lokki. Viimeksi Zora taisi nähdä fasaanin silloin kun käpy tipahti sen päähän. Silloinhan se oli aivan paras!
Aloitettiin vesityöllä. Virpi heitti lokin veteen ja ihme ja kumma, kun lähetin Zoran noutamaan lokkia, alkoikin Zora epäröimään veteen menon kanssa! Kaikkea sitä. Otettiin useampi lähetys ja se vain juoksi rannan myötäisesti ja pähkäili mennäkö veteen vai ei. Ranta oli kyllä tosi jyrkkä, mutta ei sellainen ennenkään ole ollut mikään este sille. Sitten keksittiinkin heittää keppi veteen ja sen noutamisessa ei ollutkaan mitään ongelmaa vaan veteen mentiin vauhdikkaalla loikalla. Kun keppi oli saatu maalle, ei lokin noutaminenkaan tuottanut mitään ongelmia ja Zora myös pääsi jyrkästä vähän ehkä soisesta rannasta ihan hyvin maalle.
Sitten siirryttiin metsän puolelle. Virpi teki laahausjäljen fasaanilla niin, että fasu jäi sellaiseen paikkaan, ettei sieltä ollut näköyhteyttä ihmisiin. Zora sai hyvän vainun jäljestä ja etenkin sitten vauhdilla fasaanille. Sitten se jo ilmestyikin fasaani suussa näkyviin hyvällä vauhdilla. Menin tietenkin kehumaan sitä ja sitten se pudotti fasun parin metrin päähän.
Ei olisi pitänyt alkaa tässä yhteydessä hiomaan palauttamista, kun kerrankin saatiin noin muuten onnistunut suoritus riistalla pitkästä aikaa! Tehtiin kuitenkin muutama markkeeraus ja otin sitten peruuttaen ja reippaasti houkutellen koiran ja fasaanin vastaan niin se tulikin sitten lopulta syliin asti. Palkkioksi iki-ihanalla kanipallolla riehuttamista ja paaaaljon kehuja!
Kiva fiilis jäi onnistumisesta! Vähän kyllä ehkä harmittaa tuo kun alettiin nillittää palautuksesta, mutta itseni olisi kyllä myös pitänyt pitää suu kiinni ensimmäisen noudon kohdalla, epäilen vähän että sitten fasaani olisi kyllä voinut tulla perille asti. Tai sitten toinen vaihtoehto onkin se, että se on Zoran mielestä niin valtavan ihana, ettei se ehkä haluaisikaan antaa sitä minulle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti