Suvi-Karelia

Vietettiin viime viikonloppu aurinkoisessa Joensuussa. Päästiin asustamaan kaverin luokse ihan lähelle ravirataa ja keskustaa. Perjantaina lenkkeiltiin katsomaan ravirataa ja jos ei olisi ollut näyttelykamoja mukana, olisin kyllä ehdottomasti voinut kävellä näyttelypaikalle.

Lauantaina tuomarina oli viime vuonna Toller Show'ssa tuomaroinut Sven Slettedahl Norjasta. Silloinhan tulos oli sileä eri, mutta koiria olikin avoimessa silloin 20. Nyt ajattelin että sa:han voisi olla mahdollisuudet pienen koiramäärän vuoksi.

"Masculine dog. A bit loo large. Masculine head. Good neck. Lovely front. A bit long in loin. Could have stronger topline. Well angulated. Moves quite well. A bit french in front"

Niin vaihtui erinomainen ylälinja sellaiseen, jonka pitäisi olla parempi. Osansa asiaan saattoi olla torstaisella fyssarikäynnillä... Tällä arvostelulla saatiin sama sileä eri kun viime syksynäkin sekä luokkavoitto, koska Foxi oli luokkansa ainoa. 

Sunnuntaina koitti sitten kaikkien rotujen näyttely, jossa tuomarina oli myöskin aiemmin Tollershow'ssa tuomarointu Eivind Mjaerum, myöskin Norjasta. Foxi ei siinä Tollershow'ssa ollut Mjaerumin arvosteltavana, mutta hän kuitenkin silloin vahvisti Foxille saadun SA:n. 

"Excellent type. One large side. Masculine, nice head & expression. Scissorbite. Good neck. Well angulated. Little long. Moves well. Coat ok"

Tällä arvostelulla irtosi myöskin sileä eri ja luokkavoitto, koska Foxi oli ainoa avoimessa luokassa.

Hassua että molemmat tuomarit mainitsivat koosta, sillä siitä ei ole muistaakseni Foxilla pitkään aikaan mainittu. Ja erityisesti tuo "hieman liian iso" kyllä jopa hieman ärsyttää minua, sillä tuomari ei edes mitannut Foxia, joka on kuitenkin kooltaan täysin rotumääritelmän ihanteen sisällä. Vaan kukin tavallaan.

Mitä sitten jäi käteen? Ei mitään muuta kun kaksi arvostelua :D Oikeasti lähdettiin tuonne vähän valkoisen(tai no, oranssin) ruusukkeen kiilto silmissä. Sitä ei kuitenkaan saatu, mutta ollakseni rehellinen ei juurikaan harmita. Epäilemättä sillä edellisenä viikonloppuna saadulla "yllätyscacibilla" oli osuutensa asiaan. Lisäksi ei tarvinnut maksaa hotellista, niin sekään ei jäänyt harmittamaan. 

Foxilta puuttui kyllä koko viikonlopun se tavallinen kehäasenne ja meno. Seisoessa se ei tuijottanut namia ollenkaan ja liikkuessa olisi halunnut haistella. En tiedä mikä sillä oli vai saako se muka veljestään niin paljon virtaa ettei yksinään jaksa ja viitsi esiintyä? No, tauon paikka nyt ainakin on sen verran oli kyllästymisen merkkejä havaittavissa. Siispä epämääräisesti silmällä pidetty Mäntsälän KR näyttely ja vähän vakavammin suunniteltu Savo Show'n perjantai jäävät nyt myös pois kalenterista. Tuosta elokuusta kun on muutenkin tulossa varsin vilkas näyttelyrintamalla.

Pikainen näyttelyreissu

Tänään käytiin tuttuakin tutummassa Tuomarinkartanon vinttikoirakeskuksessa Royal Canin showssa. Kehä oli arvoitui alkavaksi vasta yhden jälkeen ja meiltä tosiaan on lyhyehkö matka Tuomarinkartanoon joten aamulla sai lorvia ihan uskomattoman kauan! Aika mukavaa itseasiassa.

Tollereita oli ilmoittautunut vain 13kpl. Tämä oli sinäänsä mielenkiintoista, sillä tuomarina toiminus Angel Garach Domenech ei ollut arvostellut tollereita Suomessa aikaisemmin, joten kenelläkään ei ollut käsitystä hänen linjastaan. Avoimessa luokassa oli vain kolme koiraa, Foxi tuttuun tapaan veljensä perässä.

Foxi tuntui seisottaessa hieman uniselta (eilisellä 2h lenkillä voi olla osuutta asiaan) mutta kiiti taas eteenpäin kuin höyryveturi! Siinäpä sitten roikut tuon hullun vahvan koiran perässä :D Tuomari ei sanonut meille sanaakaan eikä tainnut esim. katsoa hampaita ollenkaan. Liikkeinä hän halusi nähdä kolmion. Foxi sai hienosi erinomaisen! Kilpailuluokassa tuomari katsoi edestakaiset liikkeet kaikilta ja kokeili selkiä, jonka jälkeen pyysi Foxin ensimmäiseksi. Kierros ympäri ja Foxi osoitettiin ensimmäiselle pallille ja sai myös ainoana luokassaan SA:n :)

PU-kehässä oli yksi junnu, yksi nuori, Foxi sekä Ramon. Tuomari katseli hetken koiria sitten ohjasi Foxin Ramonin perään ja nuoremmat Foxin perään. Kierros ympäri ja järjestys oli selvä. Ramon PU1 ja Foxi PU2! Lisäksi Foxi pokkasi ensimmäisen kokovalkoisen ruusukkeensa eli cacibin :) Saa nähdä kauanko seuraavan saamiseen menee :D

kuva c. ES

"Front could be better in parallellism. Excellent head, expression, neck, topline & tail. Good coat. Moving could be sounder"

Tämä arvosteluhan on oikeastaan aika huono! :D Vaikka onhan siinä myös monta hyvää asiaa mainittu ja ei pitäisi valittaa kun kerrankin voittaa jotain! Tämä tuomari tuntui arvostavan erityisesti kaunista päätä (siis myös muissa roduissa) ja sellainenhan Foxilla on :)

Fiksu kerää kakkaa?

Täytyypä kantaa korteni kekoon jokakeväisessä koirankakkakeskustelussa. Syynä tähän pienoinen konflikti random-papan kanssa lenkillä juuri tästä aiheesta. Tai no konflikti ja konflikti, en riitele vieraiden kanssa.

Pääosin mä en keräile kakkaa. Ja siihen on syynä se että Foxi tekee aina johonkin puskaan/heinikkoon/ojaan niin että en itse viitsi lähteä sinne rymyämään. Ja olen sitä mieltä, että jos jossain monta metriä leveän kävelytien sijasta täytyy ihmisen kulkea puskassa/heinikossa/ojassa niin saa kyllä ihan itseään syyttää jos astuu koirankakkaan.

Tästä huolimatta mulla on aina pussi tai kaksi mukana lenkillä. Tykkään eniten käyttää Best Friendin mustia sangallisia pusseja, niistä ei vahingossakaan näy läpi ja niitä on helppo kantaa. Pussi on mukana varmuuden vuoksi, jos Foxille tulisikin äkillinen tarvi tehdä jollenkin hoidetulle alueelle. 

Yksi syy sille etten keräile kakkoja on myös se että en todellakaan halua kilometrikaupalla kanniskella niitä pusseja mukana lähimpään roskikseen. Tätä kaupunkia kun ei todellakaan oli liiallisilla ulkoroskiksilla täytetty. Joo, voihan ne maatuvat pussit heittää johonkin puskaan, mutta nopeammin se tuotos epäilemättä maatuisi ilman sitä pussia. Sitä paitsi kaikki pussit, joita koirankakkapusseiksi myydään eivät edes ole maatuvia. Jotkut mun tutut laittaa sen täyden pussin taskuun, mutta olen kuullut ihan liian monta tarinaa siitä kun se täysi kakkapussi jää taskuun :D Sitä paitsi, mulla on yleensä niin paljon muita aarteita mukana ettei täysi pussi edes mahtuisi taskuun. Ja ajatus on koirankakasta taskussa on mun mielestä kuvottava.

Monesti näkee perusteluna jotain tämän tyylistä "alan keräämään koiran kakkaa heti kun muut lopettavat pullojen rikkomisen luontoon". Ehjät ja rikkinäiset pullot ja muut roskat eivät maadu ja jäävät sitten ikiajoiksi odottamaan että joku kiltti ihminen käy ne luonnosta keräämässä. Se koirankakka kun maatuu. Niin maatuvat varmaan Mäkkärin paperipussitkin, joita täällä tunnutaan heittävän ojiin erityisen paljon. Uskoisin silti koirankakan maatuvan nopeamin.

En siis yleensä kerää kakkaa. Kivittäkää.