Sivut

tiistai 7. helmikuuta 2017

Hiljaisehkoa eloa

Vuodesta on jo yksi kuukausi vierähtänyt ja toistakin ollaan jo pian puolivälissä! Meidän elo on ollut varsin tylsää viime aikoina. Nyt parin viikon sisällä olen kyllä yrittänyt vähän työstää Zoran seuraamista, mutta tuntuu että loppuu vähän tila kesken. Takaosan käyttö sillä tuntuu olevan tosi puutteellista, joten täytyisi varmaan aktivoinniksi ottaa esim. jalkojen laittamista alustalle tai jotain sellaista. Nyt ollaan lähinnä etsitty oikeaa seuraamispaikkaa ja muutaman askeleen pätkillä toimii jo melko kivasti.

Lauantaina ajeltiin Järvenpäähän ja käytiin tekemässä keskenämme noutotreenit pellolla. Foxi aloitti. Se teki helppoakin helpompia markkeerauksia pellolla, mutta ajatuksena olikin vain että se pääsee noutamaan. Vähän oli ilmassa sellaista apinameininkiä ja kevyttä hallitsemattomuutta, mutta yhteenkään noutoon se ei varastanut ja kaikki tuli käteen. Pitäisi varmaan kyllä olla hieman johdonmukaisempi ja kieltää kaikki hölmöily treenatessa, vie vaan turhaa keskittymistä ja energiaa hommilta. 

Zoralle tehtiin pidemmällä matkalla ykkösmarkkeerauksia pellolla. Ajatuksena oli kokeilla miten se toimii kun joutuu ylittämään ojia matkalla. Ojien ylittäminen ei sitten kyllä ollut ongelma eikä mitään, Zora juoksi niin pirun kovaa ja otti isot loikat ojien yli kumpaankin suuntaan mennessä.

Lisäksi ihmeteltiin fasaanin siivillä päällystettyä damia ja sen kohdalla meinasikin keittää Zoralla vähän yli ja se olisi halunnut silputa siivet eikä ainakaan antaa aarretta minulle. Tehtiin kuitenkin damin kantoa hihnassa ja sitten rauhoittuikin suu ja se alkoi myös tarjota damia minulle. Toimi siis!

Välissä koirat juoksi pellolla ja vielä ennen kun lähdettiin pois tein Zoralle pari lähihakutehtävää pillityksen muistutteluksi. Vain sellaisen damin kanssa oli vähän haastetta, jonka päälle olin osin laittanut lunta. Eipä ihme sikäli, koska lumihan vaimentaa hajuja. Sekin kuitenkin saatiin talteen tarkan nenän ansiosta!