Sivut

sunnuntai 3. syyskuuta 2017

Palasia

Tiistaina päästiin Zoran kanssa treenaamaan tolleriporukalla Klaukkalaan Marianne Forsellin silmien alle. Lajina pitkästä aikaa "tavallinen" toko. Zora tuntui koko päivän ihan aivottomalta ja vähän mietitytti että mitä sen kanssa treenaamisesta oikein mahtaa tulla. 

Aloitettiin häiriöharjoituksella. Koira perusasennossa ja Marianne oli ensin vähän kauempana, mutta siirtyi pikkuhiljaa lähemmäs. Taisi vähän toko-tauko näkyä, kun tuntui hieman olevan hakemista perusasennon kanssa etenkin aluksi. Kun Zora sai taas jutun juonesta kiinni, niin sujui ihan kivasti. Täytyy vahvistaa kotona katsekontaktia ohjaajaan perusasennossa.

Seuraavaksi vuorossa oli tötteröharjoitus, jollaista en ikinä ollutkaan nähnyt. Ensiksi mentiin tötterökujasta läpi niin että ohjaaja peruutti ja koira tuli etuperin. Sen jälkeen niin että ohjaaja meni nenä menosuuntaan ja koira peruutti. Niinkuin joskus aiemmin olen kirjoitellut niin Zoran takaosan käyttö on tuntunut vähän puutteelliselta. Kuitenkin olen yrittänyt treenata ihan vaan peruuttamista ja sitä "tavallista" takatassut laatikolle temppua. Viime aikoina on kyllä myös tuon treenailu jäänyt vähemmälle, mutta Zora peruutti tosi hienosti koko tötterökujan läpi ja ihan suoraankin!

Sitten tehtiin käännöksiä ihan paikallaan. Oikealle meillä menee ihan ok, mutta mikä murheenkryyni on kaikki mikä yhtään menee vasemmalle. Koira jotenkin ei yhtään taivu siihen suuntaan. Täytyy nyt ottaa kyllä nuo vasemmalle käännökset työn alle, niitähän on rallyssakin. Tällä hetkellä on yksi sotku, vaikka yrittäisin miten namillakin houkutella...

Tämän jälkeen tehtiin maahanmenoja koiran ollessa ohjaajan edessä. Ensiksi ihan istumisesta ja sitten liikkeestä niin että ohjaaja peruutti ja koira siitä maahan. Ei siis seuraamisesta. Aluksi tämä tuntui vähän hitaalta mutta Zora nopeutui kun sai taas jutun juonesta kiinni kunnolla. Erityisen hyvät maahanmenot "pläts"-tyylillä saatiin kun ensin pompautettiin koiraa tavallaan vähän ylös ja siitä suoraan maahan. Täytyykin tuota maahanmenoa jumppailla kotona ja pyrkiä myös pitämään kunnolla kiinni omista kriteereistä.

Sitten olikin vuorossa ehdottoman hyvä ja meille tosi tärkeä treeni. Tehtiin häiriössä ihan tavallista istumista. Ensiksi koira istumaan ohjaajan eteen ja sitten Marianne alkoi taas houkutella koiraa erilaisilla käskyillä, lässytyksellä, kehuilla ja juustonpaloilla. Aluksi Zora meinasi ottaa aika paljonkin häiriötä ja yritti tunkea Mariannen syliinkin, mutta kun riittävän napakasti käskin odottamaan niin se vaan istui ja tuijotti minua vaikka vieressä heiluttiin. Tosi hyvä harjoitus meille kun Zora reagoi aika helposti vähän kaikkeen. Tällä yritetään saada sellaista zen-mielentilaa aikaiseksi koiralle. Kun käsketään istumaan niin sitten voi ympärillä tapahtua vaikka mitä ja ei silti tarvitse tehdä muuta kuin kuunnella ohjaajaa.

Häiriöharjoitus jatkui sillä, että koiralle laitettiin hihna kaulaan ja Marianne veti siitä. Edelleen koiran piti vain istua eikä se saanut edes hievahtaa. Tämän Zora klaarasi hirmu hienosti! Istua nökötti vaan. Eikä tosiaan painokaan liikkunut yhtään mihinkään. Häiriö jatkui vielä sillä, että ohjaaja kävi hyvin kevyesti painamassa koiraa lavoista ja lonkista ja edelleen piti vain istua paikallaan. Ihmeen hyvin sujui! Näitä samoja juttuja pitäisi tehdä myös koiran seisoessa ja maatessa.

Ihan viimeiseksi otettiin vielä pitkä vauhtiluoksari, joka päättyi leikkiin. Olipas kivaa!

Olin tosi tyytyväinen treeneihin. Ensinnäkin siksi, että lähestysmisnäkökulma treeneihin oli ihan uusi itselle. Ensin kannattaa tehdä nuo pienet asiat kuntoon. Lisäksi Zora ei todellakaan ollut mikään hullu hilluja vaan todella keskittynyt ja hiljainen treenikaveri. Se oli ihan hiiren hiljaa silloinkin, kun muiden suorittaessa oli hetken aikaa kiinni aidassa. 

Nyt treeneillaan näitä pieniä palasia kotona. Keskiviikkona muuten pitkästä aikaa rallytreeneihin ja perjantaina lähdetäänkin sitten Foxin kanssa reissun päälle :)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti