Sivut

sunnuntai 17. syyskuuta 2017

Sellainen reissu

Viime viikon perjantaina hypättiin Minnan kyytiin ja ajeltiin Turkuun, mistä hurautettiin laivalla Tukholmaan. Aamulla sitten nilkka suorana kurvattiin Gimoon näyttelyyn, jossa tuomaroi Mats Jonsson. Haaveissa oli Ruotsin sertit Foxille ja Alvalle, joka on yhtä vaille Ruotsin näyttelyvalio.

Oltiin paikalla noin puolisen tuntia ennen kehän alkua. Häkit kasaan ja viimeiset sipistelyt koiriin ja Foxia verkkasin ihan kunnolla. Ympyrällä juoksua ja laukkaa, peruuttelua ja pyörimistä molempiin suuntiin. 

Meidän mennessä kehään kukaan muutamasta uroksesta ei vielä ollut saanut SA:ta. Valioissa oli kaksi urosta, joista toinen oli Ruotsin valio, joten käytännössä jos SA:n saisi niin serti olisi ollut melko varma. Menin ihan hyvällä, joskin myös vähän jännittyneellä fiiliksellä kehään. Tämä tuomarihan oli aikaisemmin tänä kesänä laittanut Foxin ROP:ksi asti. 

Meidän kanssa valioissa ollut uros ei antanut tuomarin kunnolla koskea itseensä joten ainakin minun ja Minnan suut loksahtivat auki, kun tästä ei sakotettu yhtään vaan koira sai erinomaisen. Koira, joka ei anna koskea itseään on omasta mielestäni aina EVA:n arvoinen.

Foxi liikkui pitkästä aikaa kehässä kuin unelma! Irtosi kauniisti ja liikkui tosi kivalla draivilla. Tuomarin tullessa katsomaan hän heti totesi Foxin hampaista että pahapaha. Hassua että hän tällä kertaa kiinnitti niihin huomiota, koska kesällä ei ollut sanonut niistä mitään. 


"Utmärkta proportioner. Välskuret maskulint huvud med korrekt uttryckt. Något oregelbundett bett. Utmärkt över- ovh underlinje. Välburen svans. Välformad lång bröstkorg. Välvinkland med utmärkt benstomme. Rör sig mycket väl från sidan. Står och går med något utåtvridna framtassar. Päls i förändring (?)"

Tällä arvostelulla saatiin erinomainen. Kilpailuluokassa tulimme toiseksi ilman SA:ta, eli täysi hukkareissu tällä kertaa. Eikä ollut Alvankaan osalta yhtään sen parempi reissu, kun kohtaloksi jäi vara-serti. 

Ihmettelen kyllä tätä tuomaria. Ensinnäkin jo tuosta aiemmin mainitusta syystä, että hän palkitsi koiran, joka ei antanut kunnolla käsitellä parhaana uroksena ja toisekseen jonkinlaisena linjattomuutena. 

Tiedän kyllä oikein hyvin että tuomarin mieli voi muuttua ajan kuluessa, mutta jotenkin hassua, että hän tällä kertaa kiinnitti huomiota noihin vikoihin, jotka Foxilla on kyllä ollut jo aikaisemmin. Tuomari oli kuulemma huomattavan paljon huonotuulisempikin kuin mitä kesällä Lammilla, jolloin oli jutellut iloisesti handlereille. Nyt tuomari tosiaan vaikutti varsin nyrpeältä.


Harmitti koko reissu. Tästä nyt ehkä kuitenkin tuli opittua, että ei pidä lähteä Foxista pitäneiden tuomareiden perässä yhtään mihinkään. Näin kävi nyt tällä reissulla ja kuin myös tammikuussa Kajaanissa. 

En tiedä jäikö tämä nyt Foxin viimeiseksi ulkomaan reissuksi. Sen verran pikkuvikainen se on, että en tiedä viitsinkö tällaisia hukkareissuja kovinkaan montaa kertaa maksaa. Vaikka ei sitä tokikaan ikinä voi tietää mitä mieltä tuomari on. Tuntuu vaan, että me ollaan erikoistuttu hukkareissuihin. Saa nähdä miten käy, kun ensi vuoden ulkomaan näyttelyihin alkaa tipahdella tuomareita

Seuraavaksi käydään Foxin kanssa SNJ:ssa ja sitten voitaisi yrittää pyörähdystä ihan toisenlaisessa kehässä kuin näyttelykehässä :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti