Survon parin tokotreenikerran tapahtumia yhteen kun en kovin tarkkaan enää muista mitä ensimmäisellä kerralla tapahtui.
Luoksari, ehkä vähän hidas lähtö. Kouluttajan mukaan mun käsky oli niin hiljainen ettei hänkään kuullut sitä. Toisella kerralla kutsuin kovemmalla äänellä ja se olikin parempi. Mitä tästä opimmekaan? Käsketään kuuluvalla äänellä :)
Luoksepäästävyys, no tässä meillä ei ole mitään ongelmia tosin kun, joillain meidän ryhmän koirakoilla. Oli mies tai nainen, tuttu tai tuntematon, Foxi istuu perusasennossa kiltisti. Meidän toinen kouluttaja kehuikin ja sanoi että tätä Foxin ei tarvitse treenata - muille sen sijaan läksyksi että koiran tulee pysyä paikoillaan.
Paikkis. Vitsit miten Foxi on kehittynyt! Se tuuliviiripää, joka mulla mulla oli elossa treeneissä on kadonnut ja keskittyy tosi hienosti minuun! Vieressä yksi koira ei edelleenkään pysy makuultaan, toinen oli sen näköinen että ajattelin milloinkohan se pomppaa sabotoimaan Foxin makuun ja toisessa päässä riviä terrieri piippasi melkein koko makuun. Antapas huonon kuvan meidän ryhmästä... Ehkä tässä on vähän ennakointia lopun perusasennon kanssa, mutta makuuna rauhallisempi kun alkusyksystä. Tässäkin saatiin positiivista palautetta kouluttajalta: teidän ei tarvitse tätäkään treenata!
Seuraaminen, Foxi on niin hieno! Ollaanhan me toki aika paljon seuruuta väännettykin, mutta se on kivannäköistä ja kouluttajatkin ihastelee sitä :) Ehkä käännökset voisiolla tiiviimmät, lisää vaan treeniä.
Hyppy. Tehtiin hyppelyä ilman seisomista varmaan ekaa kertaa oikean korkuisella esteellä. Hyvin hyppää yli ja tulee takaisinkin jos käsketään. Pitäydytään toistaiseksi alokasluokan hypyn loppuosan hiomisessa.
Vitsit, Foxihan osaa aika kivasti! Uskallettaisikohan me vielä kisoihin ennen vuoden vaihdetta? Tarvittaisiin vaan kokeenomaista treeniä lisää ja palkattomuutta ja sataa miljoonaa muutakin asiaa voisi varmaan hioa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti