Sivut

tiistai 13. syyskuuta 2016

Vielä on kesää jäljellä

Tai sitten ei. Kyllä se on niin, että vaikka sää onkin viime aikoina suosinut, niin eiköhän tämä kesä ole taputeltu. Mejän osalta kävi tosiaan niin, että vaikka useampaan kokeeseen yritettiin niin ei saatu yhtään koepaikkaa. Kai täällä etelässä on sitten sen verran rajalliset maastot ja paljon tunkua, että mahdollisuudet päästä kokeeseen on nihkeät. Heinäkuun alussa oltiin ilmoittauduttu yhdelle viikonlopulle useampaan kokeeseen, mutta sinne osuikin sitten hautajaiset. Ei auta valittaminen, ensi keväästä sitten taas yritettävä uudelleen kokeisiin.

Eilen kävin pitkästä pitkästä aikaa vähän tokoilemassa molempien koirien kanssa läheisellä kentällä. Häiriötä ainakin piisasi, sillä kentällä oli aika paljon ihmisiä potkimassa palloa. Molemmilla aika tylsät treenit liikkeiden osalta, mutta koirilla ja omistajallakin oli kyllä ihan mukavaa. Liikkeinä tehtiin seuraamista, luoksari ja merkin kiertoa.

Foxi oli ensiksi vuorossa. Ai että se oli kyllä mahtava! Se osaa kyllä halutessaan seurata ihan tositosi upeasti, mutta sillä ei ihan mielenkiinto taida riittää kuitenkaan niin pitkää seuraamiseen mitä kokeessa. Tai sitten se on vain treenin puutetta. Luoksarissa se aluksi vähän meinasi miettiä, että mihin kohtaan sen pitää tulla, mutta toisella kerralla tuli jo sitten kauniisti sivulle. Merkin kiertokin sujui aika kivasti. Kovin pitkältä matkalta se ei sitä lähde kiertämään kyllä, mutta eipä kokeessakaan taida kovin pitkä etäisyys olla merkille. Omaan makuun voisi ehkä olla vähän vielä reippaampi vauhti.

Zora sitten. Se oli ihan siinä ja tässä että keuliiko yli, kun oli joutunut odottamaan ja katsomaan vieressä kun toinen tekee. Tehtiin alkuun luoksaria ja ensimmäisellä kerralla se nousi seisomaan, mitä ei takuulla ole koskaan aiemmin tehnyt. Toisella kerralla se sitten tykitti jo luokse ennen kun ehdin sanoa yhtään mitään. Ei kun palautus takaisin alkupaikalle ja uusi yritys. Vauhtia ei ainakaan puuttunut! Tosin se tuli sitten niin lujaa että juoksi iloisesti mun jalkaa päin ja sitten vielä joutui jarruttamaan pitkällä kaarteella taakse. Seuraamista saisi vähän kyllä hioa, sillä takaosan käyttöön toivoisin parannusta... Paikka ja kontakti kivat kyllä. Merkin kiertämisessä näkyi korkea viretila, sillä mitäpä muutakaan Zora olisi tehnyt kuin noutanut sitä merkkikartiota. Ohjasin pari kertaa kädellä sitä ja sitten alkoi taas sujua. 

Oli kyllä hauskaa vähän tokoilla pitkästä aikaa. Voisi vaikka ottaa jonkun ryhtiliikkeen nyt ja tehdä itsekseen vaikka vähän enemmänkin. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti