Sivut

torstai 3. huhtikuuta 2014

Ensimmäistä tolleria hankkimassa?

Tänne blogiin ilmestyy silloin tällöin tällaisia tekstejäkin, jotka eivät Foxin elämään niin liity. Yritän kuitenkin pitää Foxin touhuilut pääosassa. Toivottavasti tästä on kuitenkin jollekin apua :)

Kun rotuvalintasi on päätynyt tolleriin, olet jo varmasti lukenut ties mistä kaikkialta tollerista. Kirjojen lisäksi rotuun on hyvin kannattavaa tutustua ihan eläviä yksilöitä tapaamalla. Mitä enemmän yksilöitä tapaa, sitä enemmän kehittyy oma mielikuva siitä millaisen tollerin haluaa (ja tietysti myös siitä mitä ei halua) ja tietenkin samalla ehtii kysellä koiran omistajalta rodusta, harrastuksista, suvuista ja sairauksista. Todennäköisesti paras tapa tutustua koiriin(ja niiden omistajiin) on niiden kotiympäristössä. Näyttelyissä, kisoissa ja kokeissa ihmisiä monesti jännittää ja siksi he saattavatkin olla hieman kireitä. On hyvä muistaa että koiran koulutuksella (tai kouluttamattomuudella) on myös osansa siihen miten koira käyttäytyy. Lisäksi esim. Facebookissa on Tollerit -ryhmä, jossa tavalliset tollerinomistajat keskustelevat keskenään. Siellä kannattaa erityisesti muistaa käyttää lähdekritiikkiä, kenenpä mielestä oma koira ei olisi se paras koira ;)


Ethän osta paperitonta pentua! Asiasta löytyy lisää esimerkiksi täältä: Pysäytä pentutehdas! Suosittelen tutustumaan Novascotiannoutajat ry:n sitoumuskasvattajiin. Kasvattajat on jaettu kahteen ryhmään ”Pentuja suunnitteilla” sekä ”Pentuja ei suunnitteilla”, kannattaa tutkia molempien ryhmien edustajia. Sitoumuskasvattajat sitoutuvat pääsääntöisesti tekemään Novascotiannoutajat ry:n jalostussuositusten mukaisia pentueita. Jalostussuosituksissa on mm. luonteeseen ja terveyteen liittyviä asioita.  

Mikäli olet kiinnostunut noutajien rodunomaisista lajeista, kannattanee valita sellainen pentue, jonka vanhemmat ovat ainakin suorittaneet taipumuskokeen. Silloin on puolueettomasti todistettu koiralla olevan riittävät taipumukset. Harrastuskoiraa etsiessä on ehkä kannattavaa suosia sellaista yhdistelmää, joilla on jotain harrastustuloksia. Tulokset edelleen ovat puolueeton arvio koirasta. Lisäksi ne kertovat että koiralla on ainakin jonkin verran koulutettavuutta, yhteistyöhalua ja työintoa. Toki voi uskoa omaankin silmään, sillä läheskään kaikkien koirien kanssa ei kilpailla. Esim. Foxille on opetettu jonkin verran tokoliikkeitä, mutta nykyisin ei edes treenata koko lajia. 

Tulee kuitenkin muistaa, että mitkään tulokset eivät periydy pennulle, joten näyttelytähtien yhdistelmästä ei välttämättä tule lisää näyttelytähtiä. Ne ominaisuudet mitkä tekee näyttelytähdistä näyttelytähtiä tai hyvästä nomekoirasta hyvän nomekoiran periytyvät. Geeniarpajaisten lopputulos voi kuitenkin olla melkein millainen vain, vaikkakin toki kahden novascotiannoutajan risteytyksestä tulee kolmas novascotiannoutaja. Geenien lisäksi myös ympäristötekijät vaikuttavat siihen millainen koirasta tulee.

Jokaisella rodulla on omat sairautensa, joihin pennusta haaveilevan kannattaa ehdottomasti tutustua. Novascotiannoutajan PEVISA-ohjelmaan kuuluu lonkka- ja kyynärkuvat sekä silmäpeilaus, lisäksi jalostukseen käytettävillä koirilla on oltava prcd-PRA-geenitestistä tulos(A-terve tai B-kantaja). Tutustu myös Novascotiannoutat ry:n sivuilla esiteltyihin autoimmuunisairauksiin ja niihin sairastuneiden koirien listaan, näin saatat mahdollisesti välttää sairaamman linjan(vaikkakaan ns. ”puhtaita linjoja” ei ole). Lisäksi jos vain onnistut tutustumaan sellaisen kasvattajaan tai tollerinomistajan, jolla on tietämystä koirien suvuista, kysele häneltä.


Mikäli pentueen vanhemmilla on aikaisempia pentueita, kannattaa niihin tutustua. Millaisia ne ovat luonteeltaan ja ulkonäöltään, ovatko ne terveitä yms. Lisäksi on hyvä tietää miksi narttua halutaan käyttää uudelleen. Tiineys, synnytys ja pentujen hoito on kuitenkin nartulle rankka kokemus. Itse olisin jo kriittinen jos narttua käytettäisi kolmatta kertaa (vaikkakaan sitä ei kielletä). Samoin uroksen jälkeläismäärään kannattaa kiinnittää huomiota, PEVISA:n mukaan uroksella ei tulisi olla enempää kuin 40 jälkeläistä. Itse pidän tärkeänä myös sitä että jalostukseen kelpaavat koirat pystyvät lisääntymään normaalisti, uros pystyy astumaan nartun(joka antaa sen astua) ja narttu pystyy synnyttämään normaalisti. Mikä minä olen sanomaan luonnollisesta lisääntymisestä, minullahan on keinosiemennetty koira? Ulkomailla asuvan koiran sperman käyttäminen on minusta okei ja hyväksyttävää, sillä yritetään laajentaa geenipohjaa. Silloinkin kuitenkin haluaisin tietää että uros pystyy astumaan normaalisti. 
  
Sitten jos ja kun löydät sopivan kasvattajan ja pentueen, josta luvataan pentu, muista tehdä aivan kaikki sopimukset kirjallisena! Koiran kauppa tai sijoittaminen tulisi tehdä Kennelliiton lomakkeilla. Ja myöhemminkin jos koiraa halutaan käyttää astutukseen tai joku haluaa leasta sen tee AINA kirjallinen sopimus.


Muista myös varautua pitkillä hermoilla, iloisella mielellä, pinolla sanomalehtiä(tosin minusta imukykyiset pentualustat ovat parempi), mopilla ja siivousaineilla, sekä tietenkin tarvittavilla tarvikkeilla(hihna, kaulapanta, ruokakuppi, ruokaa, peti, muutama lelu…).


Seuraavan tollerin hankkiminen voikin sitten olla helpompaa. Tai sitten ei, sillä tieto lisää tuskaa ja ajan saatossa itselle muotoutuu vain parempi käsitys siitä mitä omalta koiraltaan toivoo.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti