Muinaiset treenit

Treenattiin Virpin kanssa taannoin uusissa maastoissa Järvenpäässä. Aika kivat maastot olikin, vain ranta puuttui. Mulla oli mukana vain Zora, koska ajattelin että on paljon helpompaa keskittyä vain toiseen koiraan. Sitä paitsi herrakoiran käskyjen kuunteleminen on ollut viime aikoina vähän mitä sattuu.

Aloitettiin linjaharjoituksella pellolla. Lähetyksessä Zora katsoi kiinteästi siihen suuntaan mihin olin ohjaamassa sen, mutta sitten kun se lähti niin se meni lujaa oikealle. Jätin Zoran istumaan ja kävin nostamassa damia. Sitten se onnistuikin! Ajattelin että nyt se olisi muistanut että siellä on dameja, mutta sama oikealle sinkoaminen toistui, joten kävin taas näyttämässä sille. Kolmannella kerralla se sitten tekikin ihan kivasti. 

Sitten siirryttiin hakuruutuun. Virpi vei Zoran nähden 4 varista ruutuun ja yksi jäi heittovarikseksi. Olin aika luottavaisin mielin että kyllä Z ne vaakut tuo ruudusta, kun on tehnyt kivaa työtä riistan kanssa viime aikoina. Vaan mitä vielä. Ei nostanut, ei sitten millään. Tällä kertaa toki varikset olivat täysin sulia, kun kotona ollaan käytetty aika jäisiä. Siirryttävä siis asteittain sulempiin vaakkuihin. Zora jäi katsomaan kun Koda pääsi hakemaan varikset ruudusta ja neiti oli muuten ihan hiljaa!

Loppuun näytettiin vielä kania. Se kyllä kiinnostaa Zoraa jonkin verran, mutta sillä on suuri kynnys sitä nostaa. Leikitin sitä vähän kanin kanssa ja sitten se ottikin sen hetkeksi suuhun, mutta ei sen enempää kantanut.

Ei jäänyt mitenkään erityisen toiveikas mieli näistä treeneistä. Mä kyllä tykkään ihan mielettömästi tehdä Zoran kanssa, kun se kuuntelee, tottelee ja tekee kyllä parhaansa mukaan. Toisin kun Foxi, sitä vaan ei saa yhtään painostaa tekemään mitään. Joopa joo, jatkamme riistatreenejä!

Viittä vaille inttivalioluokkaa

Blogin puolella on ollut vähän hiljaista, kuten myös ylipäätään mun koiraharrastusrintamalla. Kesätyö ja yksityiselämän puolen sotkut ovat aika tehokkaasti vieneet mehut omistajasta. Zoralle on kuitenkin kutakuinkin viikottain näytetty varista. Se tekee ihanalla innolla ja nostaa spontaanisti :) Nyt vaan pitäisi siirtyä suliin variksiin ja vähän metsäsempään maastoon. Foxikin on nähnyt varista, mutta sen kanssa taidan nyt heittää kirveen kaivoon taipparin kanssa. Treenataan kyllä sen kanssa vielä, mutta tuskinpa me taippariin mennään.

Viime viikonloppuna oltiin Pärnussa Foxin kanssa näyttelemässä. Lauantaina meidän saldona oli erinomainen ja SA, joilla voitettiin ainoana koirana luokka. Paras uroskehässä tulokseksi saatiin PU3, juuri se sija, jolla jää "tyhjin käsin". Tosin ei harmittanut oikeastaan yhtään! Leivottiin kuitenkin siskolikasta CIE ja aurinkokin paistoi. Arvostelu on venäjäksi ja vaikka yritettiin käännättää sitä, niin se osoittautui vähän haastavaksi, koska kehis on käyttänyt jotain lyhenteitä, joita kääntäjä ei osannut. 

Sunnuntaina koitti sitten uusi näyttelypäivä. Foxi oli aamun ensimmäisenä koirana kehässä. Se tuntui ehkä aavistuksen unisemmalta, kuin edellsenä päivänä, mutta esiintyi kuitenkin ihan kivasti. Tuomarina oli tällä kertaa serbialainen Tijana Konrad. 

"Corect size. Good proportions. Correct head. Good bite. Ears well set. Corret in front. In movement last legs bit cow hocks. Correct topline & chest. Tail well set & carried. Good coat quality. Good movement"

Tällä saatiin erinomainen, SA ja luokkavoitto. PU-kehässä hävittiin Jedille, mutta se ei haitannut kun saatiin kuitenkin se vara-cacib, jota toivottiinkin! Se nimittäin vahvistuu oikeaksi cacibiksi, koska Jedi on jo inttivalio. Niin siis tuo Foxikin olisi nyt yhtä cacibia vaille valioluokkaa! Koira, josta sanoin viime vuoden tammikuussa etten raahaa sitä enää ulkomaille :D