Illat pimenee

Oltiin jälleen eilen viikottaisissa tokotreeneissä. Tällä kertaa ei satanut, enkä myöskään ollut kahden vaihella lähdenkö treeneihin vai en :D 

Kun käveltiin kentälle Foxi bongasi taas sen saman naisen, jota se on jostain syystä kyylännyt oikeastaan kaikkien treenien alussa. Ihmeellistä kuikuilua, joka aiheuttaa myös täydellistä korvattomuutta. Kiva tapa aloittaa treenit sillä että ensin pitäisi saada koira kuuntelemaan. En tajua mistä se oikein johtuu, Foxi ei varmasti ole tavannut naista ikinäkoskaanmilloinkaan missään, ainoastaan nähnyt tokokentällä. Joka kerta sama homma, kyyläystä, mutta kun vihdoin saan koiran huomion niin tämä nainen unohtuu. 

Aloitettiin luoksepäästävyydellä, jossa ei ollut mitään ongelmia. Sen jälkeen paikkis, jossa taisi taas mennä lonkalle. Mistä ihmeestä se voi oikein johtua? Yksinään kun treenataan niin makaa tosi ryhdikkäästi. Kai se vaan jotenkin johtuu porukasta. Ensi kerralla en kyllä todellakaan jätä sitä ennen kun se jää makaamaan kunnolla! 

Seuraamista. Tosi kivaa taas kerran, käännökset oikealle ja vasemmalle ehkä vähän löysiä, täyskäännös parempi. Kouluttajalta sain neuvoksi huomioda miten kannan vasenta kättäni, nimittäin se on ollut mulla usein sillä tavalla että se näyttää olevan kantositeessä :D Seuraamista myös ilman talutinta kaikki ryhmän koirat samaan aikaan. Tosi kivannäköistä edelleen. Tosin kävelin ilmeisesti niin lujaa että meinasin jyrätä yhdenn ryhmäläisen päälle ja kiilata ohikin...

Viime viikon sairastelut on nyt takanapäin, joten päästään vihdoin taas pyöräilemään! Lisäksi luvassa taitaa olla lisää hihnalenkkeilyä tavoitteena saada ohitukset onnistumaan entistä varmemmin. Viimeaikoina Foxi on ohitellut taas aika huonosti...

Ehkä se sittenkin edes jotain osaa

Viime viikon perjantaina oltiin taas Porvoossa treenaamassa Minna ja Emmin kanssa.

Alkuun lämmittelin Foxia vähän variksella, tosin ei se sitä halunnut ottaa mutta tosi kiinnostunut oli. Taidetaan vaan tarvita riistatreeniä useammin. Nythän me aika harvoin nähdään varista. 

Minnan saavuttua tehtiin yksi markkeeraus variksella. Foxi oli puussa kiinni ja ennen omaa vuoroaan katsonut Alvan suoritusta. Mitä tekee Foxi kun päästän sen noutamaan? Lähtee ihan täysillä aivan markkeerauksen vastaiseen suuntaan eikä kyllä taatusti nähnyt koko varista. Tosi hienoa... Damiakaan ei kyennyt noutamaan vaan keskittyminen oli ihan jossain muualla. Mietittiin hetki mitä oikein tehdään ja päädyttiin siihen että Foxi seuraa taas muiden suorituksia olemalla puussa kiinni ja lopuksi kokeillaan sen kanssa jotain. 

Tehtiin meidän vuorolla laahausjälki katkodamilla, jossa on karva keskellä. Ennen Foxi ei ole sellaista suostunut kantamaan, vaan on hämääntynyt siitä että se painaa ja roikkuu sivulla. Nyt meillä tosin on oma katkokaninkarvadami, jolla ollaan harjoiteltu kantamista ja se sujuu ihan hyvin, joten uskalsin päästää sen jäljestämään. Foxi tykkää laahausjäljestä ja nytkin sain rauhoitella sen lähtöpaikalle. Kun päästin menemään se jäljesti aika reippaasti ja kuitenkin samalla tarkasti. Katkodamilla otti damin suuhun ja toi ehkä puolimatkaan, jonka jälkeen pudotti mutta käskyllä toi sen minulle! Kiva saada edes joku onnistuminen :)

Lisäksi tehtiin yksi markkeerausnouto damilla, johon oli kiinnitetty variksen siipi. Senkään kanssa ei ollut muuta ongelmaa kun se että jotenkin Foxin tuodessa sitä irtosi siipi damista. Sainpahan kuitenkin siiven talteen kun dami jäi kiinnitysviritelmän katkettua matkalle. Ehkä nirhaan meidän nykyiseltä varikselta siivet irti sen jälkeen kun ollaan sillä pari kertaa treenattu. 

"Siitä vaan oikeisiin kokeisiin"

Oltiin eilen Vantaalla möllitokossa. Pienen ongelman heti alkuun aiheutti se etten löytänyt ihan heti koepaikkaa vaan etsin sitä ihan toisesta suunnasta. Jotenkin kuitenkin tajusin kääntyä ja palasin lähemmäs autoa ja koepaikka löytyikin. Ilmottautumisessa oltiin kyllä tismalleen kymmeneltä, eikä edes oltu viimeisiä ilmoittautujia!

Luoksepäästävyys 10
Paikalla makaaminen 9 
Seuraaminen kytkettynä 9½
Seuraaminen taluttimetta 10
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 10
Luoksetulo 9½
Seisominen seuraamisen yhteydessä 8½
Estehyppy 8½
Kokonaisvaikutus 9
yhteensä 187,5p ja ykköstulos(tosin nakkiluokassa)

Foxi odotteli häkissä kun nakkiluokan kaksi ekaa ryhmää teki paikkamakuun ja luoksepäästävyyden. Sitten tempaisin sen häkistä kun tuli meidän vuoro. Kehääntulotarkastuksessa tehtiin juoksun tarkastus, urokselta :D Se ei ollut Foxin mielestä oikein kivaa, mutta antoi kuitenkin pyyhkäistä takapuolta. Sitten luoksepäästävyys, jossa tuomari kävi silittämässä koiran rintaa. 

Paikkamakuussa taisi olla ihan koepituinen matka ja aika oli sen 2min, eli sama kun kokeessa. Aikaa oli jäljellä varmaan 30s kun Foxin oli välittömästi alettava nuolemaan jalkoväliään. Se EI KOSKAAN ole tehnyt niin! Olin hieman hämilläni kun koira on oikeasti tosi hyvä paikallamakaaja, eli en siis tajunnut että olisin esim. voinut kieltää sitä. Alkumakuun se teki tosi hyvin, mutta mua vähän ärsytti sen nuoleskelu. Paikaltaanhan se ei tosin kyllä liikkunut. Lisäksi ennakoi vielä perusasentokäskyn.

Sitten tuli jonkin verran odottelua. Kun vihdoin päästiin kehään Foxi oli hyvällä fiiliksellä. Seuraamiset tosi reippaita ja innokkaita, meinasi jopa hihnaseuruussa hieman edistää! Käännökset voisivat olla ehkä vähän tiiviimpiä, mutta niitä ei olla kovin paljoa harjoiteltukaan. 

Jäävissä maahanmeno ja seuraamisosuus olivat tosi hienot, vaikka aika paljon annoin ruumiilla apuja. Seisomisessa se taisi hiipiä aavistuksen verran ja lisäksi ennakoi perusasennon. Tätä ennakointia mä olenkin jo aiemmin huomannut Foxin tekevän, täytynee kiinnittää vähän enemmän huomiota. 

Luoksarissa tuli hienosti ja tosi hyvällä vauhdilla ekasta käskystä! Jeejee! Tosin perusasento meni aivan killiin, joten piti käyttää käsky sitä korjaamaan. Hyppy oli hyvä muutoin, mutta siinäkin ennakoi perusasentokäskyn. 

Saatiin sekä tuomarilta että liikkurilta tosi paljon positiivista ja kannustavaa palautetta! Erityisiä kehuja tuli hienosta seuraamisesta. Ennakointiin käskivät myös kiinnittää huomiota. Liikkurin oli vieläpä lopuksi päästävä lässyttämään Foxille, se kun näyttää niin ihanalta nallekarhulta :) Itselle jäi tosi hyvä mieli tästä, koska Foxi teki hyvä työtä. Vähän hassua kyllä, mutta minua ei tämä ensimmäinen epävirallinen koestartti jännittänyt juuri yhtään :o Olin pari viikkoa sitten ihan varma että alan jo viikkoa ennen koetta panikoimaan ja menetän yöunet. Itseäni hieman harmitti kun tässä kokeessa ei jaettu mitään sijoituksia, meillä kun olisi voinut olla ihan hyvät mahdollisuudet jollekin sijalle... 

Pisteytyksestä vielä, tämähän siis oli möllitokon nakkiluokka ja tuomari ei tainnut olla oikea tuomari. Meidän pisteet on ehkä juuri tähän suhteutettuna hyvät. Mutta ollaanko me koevalmiita? Ehkä ensi keväänä, missä meidän tavoite tällä hetkellä onkin.

 

Namit taskussa

Poikkeuksellinen treenikärpänen on nähtävästi päässyt puraisemaan minua kun luvassa on monta päivää treeniä :o Tänään halusin treenata niin että en ihan kokoajan namittaisi koiraa vaan se saa palkan tehtyään hyvän suorituksen. Tuo namittaminen on itsessäni nii-iin ärsyttävä piirre!

Aloitin minuutin paikkamakuulla, jossa halusin tarkastaa meneekö se suoraan lonkalle vai makaako ryhdikkäänä. Ensimmäinen yritys, Foxi meni käskystä lonkalle joten käsky takaisin perusasentoon ja sitten se jäikin jo oikeaan asentoon. Minuutin aika, ei edelleenkään mitään ongelmia. Tässä selvästi suurin ongelma on lonkalle meneminen ja ehkä palatessa saattaa ennakoida perusasentokäskyä. 

Tehtiin taas takapää-harjoituksia. Ne selvästi vähän turhauttaa Foxia. Itse siis otan pieniä askelia sivulle viistoon ja sen täytyy korjata. Ihan ok, mutta takapää voisi toimia paremminkin. Ehkä tästä kehitytään ylöspäin!

Käännöksiä, voisivat olla tiiviimpiä, mutta eipä niitä pahemmin olla treenattukaan. Lisää treeniä ja mun täytyy kehitellä joku itselle sopiva kävelytapa tähän! Tietenkin vasemmalle kääntyessä oikea jalka ensin ja oikealle kääntyessä vasen ensin, mutta ainakin toistaiseksi tuntuu epäluonnolliselta. Taitaa vaatia kuivaharjoittelua!

Seuraamisia suoralla pätkällä namit ihan oikeasti taskussa. Foxi tuntui olevan hyvällä treenituulella ja teki tosi nättiä seuraamista. Tosin lyhyen pätkän jälkeen se ehkä vähän ihmetteli miksi ei jo tipu palkkaa, mutta jatkoi kuitenkin hyvin eteenpäin. Seuraaminen alkaa olla kyllä nyt ihan kivalla mallilla!

Vähän seuraamisen yhteydestä maahanmenoa. H-I-D-A-S!!! Joo, no ei olla toki treenattukaan kun ei ehkä ihan ollut sopiva samalla jäävien alkeita ja reipasta perusseuraamista. En varsinaisesti seuruuttanut vaan Foxi vaan kulki vasemmalla puolella. Mun täytyy hidastaa vauhtia, melkein jopa pysähtyä, ja maahanmeno on aika hidas. Jos harjoitellaan niin että peruutan itse ja koira tulee edessä niin tekee hyvin ja nopeasti, mutta vasemmalla vähän tökkii. Lisää treeniä tähän!

Olin aika tyytyväinen Foxiin ja itseenikin. Jotenkin mun on ollut vaikea luopua niistä kädessä olevista nameista, mutta etenkin silloin kun treenataan yksin täytyy varmaan jatkossakin pitää namit taskussa, ehkä kokeillaan myös seuraavissa kimppatreeneissä samaa. Jotenkin huomasi mun mielestä Foxista että se sai vähän enemmän "tilaa" kun ei ollut namit koko ajan houkuttimena. Sitä paitsi, tämähän osoitti minulle että kyllä se osaa vaikka ei lihapullaa koko ajan sen nenän edessä heiluttaisikaan!  

Toimintaa takapäähän

Eilen pitkällisen pohdinnan jälkeen menin tokotreeneihin. Pohdintaa siis aiheutti jälleen kerran sadesää ja vaikka viimeksi en ollut sokerista niin olen viettänyt tämän viikon flunssan kourissa, joten en halunnut vilustua yhtään enempää. Mutta anyway, mentiin paikalle ja saatiinkin lähestulkoon privaattitreenit kun ryhmässä oli meidän lisäksi vain yksi koira. 

Alkuun perus luoksepäästävyys, jossa ei ollut mitään ongelmia. Paikkiksessa jossain ihmeen välissä Foxi meni lonkalle, mun mielestä se kyllä jäi suoraan kun vielä itse sitä tarkastin ennenkun jätin mutta kun palasin sen viereen niin se oli lonkalla. Suorituksena parempi muuten kun edellisellä kerralla, huomio oli paljonpaljon paremmin minussa vaikka vieressä oleva koira ei kyllä pysynyt hetkeäkään paikallaan ja sääti koko ajan.

Sitten päästiinkin pureutumaan siihen mitä toivoinkin, eli seuraamisen käännöksiin. Kouluttaja meille ensiksi kertoi kaikenlaista miten on itse opettanut koiransa ja tuli kyllä niin paljon ajateltavaa että huhhuh! Seurauttaessa sainkin sitten kommentin "sä taidat keskittyä enemmän niihin askeliin kun koiraan. Keskity siihen koiraan enemmän!" selvästi tarvitsee vähän kuivaharjoitella, mikä tuntuu itselle luontaisimmalta kävelytyyliltä näissä käännöksissä. 

Käännöksiä tehdessä Maria bongasikin sellaisen jutun Foxista, mitä olen vähän itsekin miettinyt. Se ei käytä takapäätään kunnolla. Seuraamisen jälkeen sitten tehtiin sellaisia harjoituksia, joissa se joutuu vähän käyttämään takapäätään. Peruuttaahan Foxi osaa, mutta läheskään aina se peruutus ei ole askelia vaan enemmänkin pomppimista taaksepäin. Samalla bongattiin myös minuun jämähtänyt tapa liikuttaa vasenta kättäni käskiessäni koiraa perusasentoon. Kokeilin ilman käsiliikettä ja kyllä se ilmankin toimii. 

Vaikka satoikin niin oli tosi kiva kun saatiin näin henkilökohtaista ohjeistusta ja meillä on vielä paljon kaikenlaista pientä petrattavaa pelkästään seuraamisessa! Ihanan vaativa kouluttaja myös meillä, tykkään! Huomasin jälleen namittavani aika paljon, ehdottomasti täytyy kiinnittää tähän huomiota vielä lisää ja lisää!

Ei vaan osaa

Taannoin oltiin Porvoossa treenaamassa Emmin ja Minnan kanssa. Tehtiin pitkästä aikaa taipparityyliset riistatreenit. Mä kyllä etukäteen vähän arvelin että Foxi ei ainakaan pätevyydellään tule loistamaan...

Aika lyhyt heitto lokilla mereen. Foxi oli päässyt haistamaan lokkia jo aikaisemmin rannassa ja ei siitä ihan hirveästi innostunut. Se kuitenkin lähti käskyllä uimaan ja hakemaan lokkia. Jossain vaiheessa se tajusi mikä veteen oli lentänyt ja jäi pyörimään lokin ympärille. Kannustuksella se otti ällötyksen siivestä kiinni ja toi sitä kohti rantaa. Ei kuitenkaan saanut lokkia ihan rannalle asti. En tiedä mitä tästä sanoisi. Hyvä että se edes jotenkin yritti tuoda lokin mulle, mutta tietenkin tarvitsee ihan hirveästi treeniä. Tätä ennen kun ollaan nähty lokki viimeksi Tollerileirillä viime vuonna. Eipä mulla mitään lokkia ole...

Hakuruutu variksilla. Ajattelin että Foxi tekisi ihan hyvää työtä kun viimeksi tehtiin hakuruutua niin se teki nätisti. Samoin variksesta sillä oli hyvä ote kun viimeksi sitä nähtiin. Markkeerausvarista se lähti hakemaan vauhdilla mutta pyöritteli kuulemma kuonolla eikä ottanut kun vasta houkuttelulla. Palautus ihan hyvä. Muita variksia se ei sitten ruudusta tuonutkaan. En tajua että miksi. Ne eivät ole tuottaneet sille aiemmin mitään ongelmaa, vaikka ei ollakaan niillä ennen tehty hakuruutua. Se on vähän vaikeaa kun pakastimessa on ehkä yksi varis. 

Lyhyt pupujälki. Joo, kyllä Foxi sen pupun löysi, mutta ei sitäkään halunnut ottaa. Ei edes ollut mikään mörssäripupu, vaan taisi vaan vähän yllättää että jäljen päässä olikin sellainen. Leikitettiin Foxia pupulla, mutta se ei halunnut ottaa sitä. Täytyy siis lisätä raatojen ostoslistaan myös pupu...

Sisaruksillaan on paljon enemmän vauhtia ja riistaintoa kun tällä mun Maseratilla. Okei. Osittain varmaan mun vika kun ei olla riistoja juurikaan nähty. Tätä menoa me mennään taippareihin ehkä kun Foxi on 10v...

Aina on hyvä sää treenata

Eilen oli taas vallan ihana syysilma. Vettä vaan satoi. Harkitsin että mennäänkö treeneihin ollenkaan vai ei. Lopputulos: mennään, uloshan sitä on kuitenkin mentävä kun koira pitää lenkittää. Sitä paitsi ajattelin että sade saisi muut koirakot jäämään kotiin, mutta se ei kyllä yhtään pitänyt paikkansa! Ryhmän kaikki koirakot olivat paikalla! Säänkestäviä nämä koiraihmiset.

Aluksi kun oltiin perusasennossa niin Foxi kuikuili koko ajan vieressä olevaa collienarttua. Istui siis mun vieressä ja oikealla paikalla kyllä mutta pää kiertyi mun jalkojen yli katsomaan sitä collieta. Jostain syystä se oli äärimmäisen kiinnostava...

Aloitettiin pienellä pätkällä seuraamista. Suora pätkä, jonka alussa yksi ryhmässä olleista saksanpaimenkoirista alkoi mekastamaan ja Foxi taisi hieman säikähtää sitä. Hetken seurasi korvat luimussa, mutta pian tulikin jo ihan nätisti. Mua vähän ärsyttää kun nämä palveluskoirat ei oikein osaa käyttäytyä siellä kentän laidalla. Siis kouluttajien koirat räyhää autossa kun muut menee ohitse, tosi kiva kun siellä on pentukoululaisiakin...

Maahanmenoa seuraamisen yhteydessä. Seuraamispätkästä saatiin oikein kehuja, maahanmeno H-I-D-A-S, mutta eipä sitä hetkeen ollakaan treenattu. Ilmeni myös uusi ongelma, nimittäin Foxi nousi ylös kun olin palaamassa sen viereen ja haki jo perusasentoa! Jätin koiran uudelleen maahan ja kävelin pois, jonka jälkeen kun palasin niin pysyi. Palkka maahan ja vapautus. Tässä saadaan treenata maahanmeno aika paljon terävämmäksi ja sitä maassa pysymistä niin kauan kunnes käsketään nousemaan. (Kun Foxi nousi niin alkoi selittely, "eipä ole koskaan ennen tehnyt näin!"). Luulen että johtuu siitä että Foxi ennakoi aika paljon, katsotaan miten tilanne kehittyy :)

Seisomista seuraamisen yhteydessä. Sujui maahanmenoa paremmin, mutta tähänkin tarvitaan terävyyttä ja myös ne ennakoinnit täytyy karsia pois...

Luoksari. Köhköhköh... Mä en tiennyt että olen opettanut koiralle käskyksi "Foxisivu", nimittäin ei toimi pelkällä "sivu". Pöhköpää katseli vaan kiltisti istuen kun kutsuin pelkällä "sivu" mutta tulikin heti hyvällä vauhdlla kun käytin tätä "Foxisivu" -käskyä :o Sitten pitäisi vaan itse opetella sanomaan vähän nopeammin tuo käsky tai vaan alkaa vaatia sitä luoksetuloa ihan pelkällä "sivu" -käskyllä. Mä en kyllä tajua mikä tässä luoksarissa meillä on aina ollut vikana, koska sehän on oikeastaan yksi helpoimmista liikkeistä!

 
Kun käveltiin hypylle niin Foxi tuntui olevan tosi innoissaan kun se näki esteen. Olisi jo lähtenyt hyppäämään kun vielä juttelin kouluttajan kanssa. Hypytettiin koiraa edestakaisin. Alokasluokan hypynhän Foxi osaakin jo ihan kivasti :) Mutta eipä sille tuottanut ongelmia tuo edestakaisin hyppiminenkään. Tämä on ihan selvästi Foxin suosikki! :)

Porvoossa aina aurinkoista

Joskus ennen muinoin mun vanha futisvalmentaja väitti että Porvoossa paistaa aina aurinko :D Viikonlopuksi todellakin toivottiin sitä auringonpaistetta Porvooseen, sillä näillä syyslämpötiloilla ulkona ilman auringonpaistetta on kylmä! Eipä pettänyt valmentajan väite vaan syysaurinko lämmitti meitä ihanasti, vaikka kehä olikin jo kymmeneltä aamulla. 

Tuomarina oli Hans Almgren Ruotsista. Hänhän siis oli tuomarina myös Messarissa viime vuonna ja mekin ollaan jo hänen arvosteltavanaan käyty. Silloin Foxi oli kehittymättömämpi(eikä tietenkään vieläkään ole valmis!) ja sai EH:n pehmeän selän takia. Porvoo on meitä lähellä ja halusin tietää mitä tuomari sanoo kehittynemmästä punaturkista.

Kehät olivat aamukasteen liukastamalla nurmipohjalla. Itse en liukkautta huomannut, mutta muut sitä valittelivat. Tällä kertaa vein itse Foxia. Foxi esiintyi mun mielestä aika kivasti. Kun lähdettiin juoksemaan ensimmäistä kierrosta nuorten luokassa päätti Foxi että hänen täytyy päästä kaahaamaan Vertin perään! Eli siis vetoa ja laukka-askelia. Vähän jarruttelin, mutta tästä jäi hyvä vauhti raviin :)

Foxi liikkuu... kuva c. Virpi Laaksonen

Tilltalande proportioner. Ngt kraftligt väl__ över skallen. Välansättä öron. Bra hals, kan bli lite fastare över ryggen. Står vid utåtvridna tassar fram. Ngt fallande kors. Bra ben och tassar. Utmärk musklar. Bra pälsstruktur. Fina vita inslag. Byggd för __ ändamål.

Tällä arvostelulla irtosi Foxille erinomainen! Ensimmäinen erinomainen Suomessa minun esittämänäni :) Kilpailuluokassa jäätiin kolmansiksi ilman SA:ta, mutta olin jo eriin ihan tyytyväinen. Vertti-veli oli myös tuomarin mieleen saaden vara-sertin nuorten luokan voittajan napatessa oikean sertin. 

Nartuissa päädyin paras narttu kehään esittämään Dinaa. Dina oli "hieman" mamman perään :D Sijoittui neljänneksi Foxin siskon Alvan voittaessa PN-luokan ja napaten vielä sertinkin! Aika hienoa! Lämpimät onnittelut vielä Minna!

Rotunsa parhaassa vastakkain olivat Reetu ja Alva. Punakeltaista ruusuketta heilutettiin tällä kertaa komealle Reetulle. Onnea Anni ja Marja!

Mukava ja tuloksiltaankin ihan kelvollinen näyttelypäivä Porvoossa. Kiitos kaikille seuralaisille! :) 

Jo sata postausta lukijoiden riemuna!

Jee jee, "mahtava" sadan blogin tekstin raja tuli vastaan :D Ei tätä blogia varmaan kovin moni edes lue, mutta kunhan omaksi huvikseni kirjoittelen. Sitä paitsi mun mielestä on kiva lukea usein päivittyviä blogeja, joten yritän pitää tämän omanikin sellaisena :) Mä en myöskään halua antaa meidän elämästä, itsestäni tai Foxista, liian ruusuista kuvaa, joten kerron myös niistä ärsytyksen kohteista.

Eilen oltiin siis uuden tokoseuramme JKK:n ekoissa treeneissä. Olin sopinut että käydään näyttämässä osaamistamme kotitottis -ryhmässä, josta sitten päästään omaa tasoamme vastaavaan ryhmään. 

Koko treeneihin lähtö sujui ihan päin hanuria. Kun päästin Foxin ulos ovesta ja se taisi luulla jostain syystä että lähdetään näyttelyyn ja livahti pihasta keskelle meidän kotikujaa. Kutsuin sitä ja sain houkuteltua lihapullalla niin ettei se ollut ihan keskellä kujaa. Luokse se ei tietenkään tullut vaan teeskenteli kuuroa. Lähdin kiertämään Foxia, jotta olisin saanut sen ajettua vähän enemmän meidän pihalle. Se kuitenkin luikahti takaisin kujalle. Vähän teatraalisesti marssin sitten sisälle huutaen kovalla äänellä "heihei" ja suljin oven. Kappas, pikkukettu tulikin ovelle täyttä laukkaa. Pujotin luimistelevalle ja kumartelevalle koiralle hihnan kaulaan ja vein sen autoon. Samalla pohdiskelin että alkaapas hyvin nämä treenit kun koira aloitti jo kotipihassa perseilyn. 

Olin treenipaikalla hyvissä ajoin. Onneksi, sillä halusin varmistaa ettei mun ja Foxin välille jäänyt mitään kotipihan episodista johtuen. Käytiin siis kävelemässä kentän lähellä olevalla pellon keskellä olevalla polulla ja heittelin palloakin. Ei mitään probleemaa. Sitä paitsi pallo lensi pari kertaa heinikkoon niin etten nähnyt sitä. Foxi etsi sitä hyvin innokkaasti ja löysikin :) Tällaista työtä meille hakuruutuun kiitos!

Pääkouluttaja tuli parkkipaikalla mun luokse ja sanoi: "Menkää sittenkin ALO-ryhmään". Olin ihan että "täh?". Alokasluokan treeniryhmä oli hieman pienempi kun se arkitottis, jossa meidän piti alunperin käydä. Päästiin siis aloittamaan treenit puoli tuntia aikaisemmin mitä olisi pitänyt! Ja kouluttajaksi sattui vielä mun vanha tuttu niiltä ajoilta kun aloitin koiraharrastusta :)

Aloitettiin luoksepäästävyydellä. Kouluttaja, Maria nimeltään, kävi kättelemässä mua ja kysyi ollaanko kisattu. Ei olla ei, mutta keväällä on tavoitteena. Foxiin ei koskenut. Foxi olikin kiltisti sivulla, vaikka odotellessa pää hieman pyöri. 

Paikkis, 2min. Foxi jäi lonkalle ja aluksi makasi tosi nätisti katsoen minua. Siitä kuitenkin huomasi, ettei ollut rivimakuuta tehnyt pitkään aikaan, sillä pää alkoi pyöriä kun tuuliviiri. Vieressä oleva jackrussell tuntui koko ajan siltä että pomppaa paikaltaan. Kerran se nousikin, mutta Foxi makasi. Saatiin kehuja varmasta makuusta ja neuvoja pään pyörimisen kitkemiseen. Pienenpieniä askeleita tai köhimistä. Varmaan ihan toimivia vinkkejä, mutta eroonhan niistäkin pitäisi joskus päästä. Taidan kuitenkin yksin treenatessa vahvistaa sitä minun katseluani ihan naksuttimella. Pään pyöriminen menee kyllä ihan sen piikkiin ettei olla rivimakuuta tehty, luulen että paranee melkeinpä itsekseen jos joka kerta aloitetaan paikkamakuulla ja tilanne tulee tutummaksi.

Seuraamista. Foxi teki tosi hyvin! Tosin kun Maria katsoi niin Foxi haahuili aluksi... Vähän riehuttamista ja sitten lentävällä lähdöllä liikkeelle. Oikeasti hienoa! Tehtiin aika lyhyt pätkä ja lihapullapalkka lensi eteen. Foxi kuulemma yllätti kun se tekikin niin hyvin vaikka aluksi tuntui olevan ihan omissa maailmoissaan(saakutin ruohokenttä!). Erityisiä kehuja myös hyvästä seuraamispaikasta. Etupalkasta tuli kysymys, siksihän me sitä ollaan käytetty kun Foxi on aikoinaan jätättänyt. Nyt saatiin vinkiksi kokeilla ylhäältä tippuvaa palkkaa, jotta saataisi koiran huomio vielä enemmän ylöspäin. Eihän se toki seuraamisessa maata nuuski, mutta ne väliajat...

Jäi oikein positiivinen mieli näistä treeneistä, jos sitä kotoa lähtemistä ei lasketa... Hienoja seuraamisia, sopivan pieni porukka, koira hyvällä mielellä, hyvä kouluttaja sekä kokeilemisen arvoisia vinkkejä!

Jotta joku ei nyt alkaisi ihmettelemään miksi koira ei halua lähteä näyttelyyn... Ollaan ehkä käyty kesän aikana pyörimässä kehissä vähän liikaakin. Nyt on jäljellä enää muutama näyttely koko syksylle, kuten meidän kalenterista voi luntata. Tahti vähenee ja ensi vuonna ei ole tarkoitus ihan näin ahkerasti kierrellä... Avoin luokka kolkuttaa jo selän takana :o

Elämää

Maanantaina ja torstaina käytiin taas pyöräilemässä. Foxi menee edelleen tosi hienosti. Alussa se aina raivoaa mulle ja meinaa napsia housun puntista. Hetkinen, enhän mä mitään austraaliankarjakoiraa ole ottanut vaan tollerin! Kuumuu tai turhautuu siinä kai syy napsimiselle. 

Keskiviikkona käytiin treenaamassa Karoliinan ja Nemon kanssa Kyrölän koulun kentällä. Kun mentiin autolta kentälle tuntui että koira olisi ollut hyvässä työvireessä, vaan eipä ollutkaan. Varmaan oli vähän liikaa häiriötä tai jotain, mutta sain tehdä hommia että sain koiran kiinnostumaan mistään yhdessä tekemisestä. Tai no, tekihän se joo, mutta varmaan mielummin olisi tehnyt jotain muuta. Sitten Foxi joutui odottamaan Karoliinan ja Nemon treenatessa. Kun irrotin sen ja tein lopuksi pari perusasentoa ja pikkupätkän vielä seuraamista niin se oli paljon yhteistyöhaluisempi. Meidän treenit on kyllä niin yksipuoleisia ja tylsiä että ei ihme että tuollainen rauhallisen oloinen koira tylsistyy. Mua vähän ärsyttää että Foxi on vähän sellainen tuulella käyvä. Joskus tosi hieno mutta joskus lahnailee... Minkäs teet, täytynee kehitellä monipuolisempia treenejä.

Viikonlopuksi oltiin saatu treenikutsu Virpiltä ja Nemolta, mutta päätin jo alkuviikosta jättää sen väliin. On ollut näitä koiraharrastuksen täyteisiä viikonloppuja niin paljon että viikonloppu tehden ei mitään kotona oli ihan kiva. Sitä paitsi Foxi onnistui kehittämään itselleen vatsaongelmiakin jostain, joten parempi oli että ei lähdetty Orimattilaan. Seuraavalla kerralla ollaan kyllä treenijoukoissa mukana!

Eilen Foxi askarteli kotona näyttelyhiirestään(ei siis ole oikeasti sen saatavilla koko ajan) nahan ja karvat irti. Pohdittiin äidin kanssa mitä pitäisi tehdä. Jostain syystä mulla tuli mieleen että ei ehkä ole kovin turvallista materiaalia suolistoa ajatellen. En edes tiedä mitä se on, varmaan jotain keinotekoista nahkaa ja karvoja. Päätettiin että jollain ilveellä se nahka täytyi saada ulos. Suolalla oksetettiin koira ja saatiinkin hiiren nahat ongittua oksennuksesta pois. Eli säikähdyksellä selvittiin!

Tänään sain vihdoin aikaiseksi lähettää valiovahvistushakemuksen Viron kennelliittoon! Eli nyt odotellaan postissa saapuvaksi diplomia ja ruusuketta :) Lisäksi maksoin JKK:n jäsenmaksun, eli ollaan taas seuran riveissä treenaamassa. Keskiviikkona ekat treenit, saa nähdä mitä tulee. 

Ja ai niin! Taisin täälläkin joskus kertoa pohdiskelleeni pitkään ilmoitanko Foxin Hyvinkäälle ryhmikseen. Siellähän piti olla ruotsalainen tuomari ja se olisi ollut lähellä meitä. En kuitenkaan ilmoittanut. Sinne sattui tuomarimuutoksella tulemaan Kirsi Nieminen, jolla me ollaan jo aiemmin oltu. Eipä harmita yhtään että en ilmoittanutkaan Foxia! :)