Kommelluksia ja näyttelymenestystä...

... niistä on ikimuistoinen TollerShow -viikonloppu tehty! Viikonloppuun mahtuin paljon kaikenlaista, joten luvass kilometripostaus kuvilla höystettynä!

Lähdettiin perjantaina Emmin ja Vertin kyydillä Järvenpäästä Himokselle, josta oltiin varattu mukava vuokramökki TollerShow -viikonlopun ajaksi. Odotellessamme että mökkiseuralaisemme, Minna koirineen, saapuu käytiin juoksuttamassa velkeksiä ihan mökin vieressä olevalla isohkolla nurmialueella. Lauantaina saapui joukkoamme täydentämään vielä Maseratien puolisisko Manta. Lopullinen kokoonpano siis oli Foxi, Vertti, Alva, Dina, Manta sekä pikkuinen Raili, jolla oli juuri ensimmäiset juoksut ja tietenkin parhaat päivät! Porukka tuli kuitenkin hyvin toimeen keskenään :) 

Lauantaina meidän oli tarkoitus lähteä seuraamaan Tolleri-NOMEa, mutta ensin kaksi navigaattoria ei löytänyt nomen keskuspaikan osoitetta ja sitten kun kävimme kysymässä onko paikallisilla tietoa paikasta niin osoittautuikin että paikka oli Jämsänkoskella, jonne olikin vähän pidempi matka. Olisimme siis päässeet paikalle juuri niin että aamupäivän ryhmä olisi ollut lopettelemassa. Päätimme siis jäädä Jämsään ja mennä treenaamaan omien koirien kanssa. Jälkikäteen saimme tietää ettei tulostaso nomessa ilmeisesti ollut mikään päätähuimaavan korkea, joten tuskin menetimme mitään.

Haettiin koirat mökistä ja ajettiin ylös Himokselle samoihin maastoihin, missä Tollerileirilläkin ollaan treenattu. Foxi oli ensimmäisenä työskentelyvuorossa. Ensiksi teki yhden markkeerauksen, joka tuli nätisti minulle käteen. Sen jälkeen hakuruudun, josta haetutin kolme damia kuudesta. Siskoonsa ja veljeensä verrattuna herran työskentelytahti on aika verkkainen, mutta toisaalta se ei niin kuumu ruudussa vaan damin huomattuaan lähtee palauttamaan. Kolme löytyi siis helpolla ja oikeastaan olin vähän yllättynyt, että Foxi toimikin näin kiltisti, sillä yleensä samalla porukalla pidetyissä kimppatreeneissä se on tehnyt vähän huonoa työtä. Tehtiin myös laahausjälki painavalla keinokanidamilla. Itse jäljestys sujui hyvin, mutta painava dami taisi vähän hämätä Foxia, sillä se otti sen kyllä suuhun mutta todettuaan sen olevan iso ja painava jätti sen. Ostoslistallemme siis päätyy painava keinokanidami!

Kun kaikki koirat olivat päässeet töihin treenattiin hieman näyttelykäytöstä. Foxi pääsi taas yllättämään sillä kun annoin sille liikkeellelähtösignaalin se lähti juoksemaann tosi hienosti koko näyttelyhihnan mitalta mun edellä! Wau :) 

Dina yrittää pysyä Maseratien perässä

 Sitten päästettiin koirat juoksemaan Himoshuipulla rinteiden yläpäähän. Aika hienot maisemat sieltä korkealta oli. Oli ihana katsoa miten koirat nauttivat täysin rinnoin vapaudesta ja juoksukavereista. Kyllä ne sen olivatkin ansainneet, saivat samalla purkaa vähän höyryjään pois.

Väsynyt Foxi mökin terassilla lauantaina

Sunnuntaina otimme autojen nokan suunnaksi TollerShow'n! Oltiin jo hyvissä ajoin paikalla ja ehdittiin leiriytyäkin hyvin, jonka jälkeen liuettiin Emmin kanssa talkoopuuhiin jakamaan numerolappuja. Ehdittiin kumpikin sieltä hyvissä ajoin pois, että nähtiin omien koirien kehä. 

Anni vei jälleen Foxia nuorten luokassa ja Foxi jatkoikin samaa tuloskulkuaan, mitä sillä jo aiemmin Annin esittäessä on. Eli siis erinomainen! Se tulos oli minulle jo positiivinen yllätys, mutta sitten kilpailuluokassa pudotettiin vielä pari erinomaisen saanutta pois ja neljä sijoitettavaahan niitä sitten oli jäljellä. Kaksi muuta urosta ja Foxin veli Vertti. Foxi päätyikin nuorten luokan kolmanneksi saaden myös SA:n! Vertti hienosti nuorten luokan toinen, SA:lla :) Veljeksillä samat sijoitukset kun viime vuonna pentuluokassa. Nuorten luokan voitti Hedera's Love At The First Sight. 

 

Kaunis tasapainoinen uros, jolla hyvät mittasuhteet. Hyvä purenta, kuono-osa saa vielä täyttyä silmien alta. Erinomainen kaula ja ylälinja. Vahva luusto. Hieman pitkä lanneosa. Hyvin kulmautuneet raajat. Liikkuu erinomaisella sivuaskeleella, hieman ahtaasti takaa ja leveästi edestä. Hyvä turkki. Esiintyy erinomaisesti.

Miksi mä olen jäämässä sivummalle Foxin esittämisessä? Siksi että se menee paremmin vieraiden kanssa. Ei se mun kanssa pelleile vaan osaa kyllä mekaanisesti tehdä mitä pitääkin, mutta se on paljon skarpimpi jonkun muun kanssa. Kaikki täältä Suomesta keräämänsä erinomaiset Foxi on saanut jonkun muun kuin minun esittämänä :) Kiitos paljon Anni Foxin esittämisestä!

Itsehän vein kuitenkin Foxia PU-kehässä. En kyllä uskonut että sieltä mitään menestystä tulee kun omassa luokassa oli jo tavoitteet ylitetty. Sitä paitsi siellä oli paljon valmiimpia koiria kilpailemassa. Ei siis päätuomarilla Eivind Mjaerumilla enää sijoitusta. Nuorten luokassa tuomarina oli Satu Ylä-Mononen. PU-luokan voitti Fireheart Kid Sundance, onnittelut!

Sitten Foxi pääsikin lepäilemään häkkiin. Itse juoksin ensin kehässä ison Mantan kanssa avointen narttujen kehässä. Mantalle tulokseksi päätuomarilla EH koska neiti oli tiputtanut kaikki karvansa. Tuomari kyllä korosti että EH tuli vain ja ainoastaan turkin takia. 

Samaan aikaan avoimien narttujen kanssa oli käynnissä narttujen junioriluokka, jossa Minna esitti pikku-Mantan(Myrock's Superior Rum) junioriluokan voittoon. Myöhemmin Alva voitto nuorten luokan, joten tarvittiin apukäsi PN-kilpailuun. Dina pärjäsi myös hienosti isossa narttujen valioluokassa ollen luokassa toinen. 

PN-kehässä minä esitin siis pikku-Mantaa. Oltiin koko porukan ensimmäisenä ja yhden kehäkierroksen jälkeen tuomari kätteli meidät pois kehästä. Neljällä parhaalla nartulla oli jo sertit kasassa ja Foxin sisko Alva nappasi itselleen oikean sertin olikin vielä vara-serti -kilpailun vuoro. Vara-sertistä kilpaili kaksi narttua ja pikku-Mantahan sen itselleen nappasi! Paljon onnea Johanna ja Satu!

Esitettiin myös kasvattajaluokka ja jälkeläisluokka, jossa esitin karvatonta isoa Mantaa. Molemmat luokat saivat kunniapalkinnon ja hienot arvostelut. Dinan jälkeläisluokka sijoittui kolmanneksi!

Viikonloppu oli pitkä ja antoisa, mutta mukana oli myös kommelluksia, joista isoin sattui vasta kehien loputtua. Mutta me kun lähdemme TollerShowhun niin ne kuuluvat kyllä kuvioihin(viime vuonna siis sattui ja tapahtui vaikka mitä, jos kiinnostaa niin niistä kerrotaan viime vuoden tollershow -postauksessa). Kotona olimmekin vasta lähempänä kymmentä!

Kiitos kaikille mukavasta seurasta näyttelyssä ja sen ulkopuolella sekä onnittelut kaikille menestyneille ja tuloksiinsa tyytyväisille! :)

Yleistä höpinää

Nyt on kaikkea pientä selitettävänä, joten voi tulla aika sekava postaus.

Siitä viimeviikkoisesta päällekäymisasiasiasta vielä... Mä taisin jonkin verran ylireagoida siinä että meni kaikki työ hukkaan, nimittäin seuraavana päivänä Foxin ohitukset oli jo paljon parempia ja nyt ollaan kohta jo meidän omalla tasolla. Varmasti Foxilla vain meni hetki palautua siitä hyökkäyksestä. Kouvolassa se käyttäytyikin jo ihan mallikelpoisesti mun kanssa. Käytiin kiertelemässä kojuja ja kaikkea(tavallisesti ei ole koira mukana). Kyllä sielläkin yksi pikkupuudeli vähän kilahti meille(tai no, Foxille), mutta ei siitä mitään kauheuksia tullut. Kuten kirjoitin jo ensimmäisessä postauksessa, jossa kerroin koiran rynnimisestä Foxin päälle: Onni on kovahko koira. 

Tänään naksuttelin Foxille pitkästä aikaa uutta juttua. Tarkoitus on saada se koskemaan tassulla paperilappua. Tästä voi sitten jatkossa jalostaa vaikka sellaisen "sammuta valot" tempun. Foxi silppusi yhden paperin ja varmaan viisi meni käyttökelvottomaksi kun se hienosti antoi ne mulle :D Me käytetään siis naksutellessa sellaista tyyliä että koira saa itse tarjota ja sitten vaan naksautetaan kun se keksii tarjota sen mitä toivotaan. Foxi on aika hyvä tässä :) Tietenkin jos se olisi vielä vähän vilkkaampi niin se olisi varsinainen haka.

Eilen käytiin taas pyöräilemässä. Oli tarkoitus käydä viime viikollakin, mutta oli sen verran lämmin etten viitsinyt. Kun kaivoin pyörän esiin pihalla taisi koiralla humahtaa kierrokset ties minne. Se oli ihan innoissaan! Käveltiin taas hiekkatielle ja sitten lähdettiin matkaan. Foxilla taisi olla hieman kierroksia, koska aluksi se ei tehnyt ollenkaan kunnolla vaan riekkui pyörän ympärillä, haukkui ja yritti napsia mua housujen lahkeesta. Ei tämä vaihe kauaa kestänyt vaan sitten mentiin jo samaan malliin kun edelliselläkin kerralla. Saatiin matkalle pari ohitustakin. Kävellyt ihminen ohitettiin oikein mallikelposesti ravilla, juoksijan kanssa Foxi jäi ehkä hieman haahuilemaan ja joudin käskyttämään sitä enemmän. Sillä on kuitenkin ravi- ja laukkakäskyt aika hyvin nyt hallussa ja se myös pysyy ravilla aika kovassakin vauhdissa. Näyttää kivalta kun se liikkuu oikein pitkällä askeleella :) Lenkit mennään pääosin ravilla ja höysteenä muutamia laukkapätkiä ja pari kunnon hurjasteluakin :D

Sunnuntaina olin vanhan hoitokoiran kanssa näyttelyssä ja kun tulin sieltä kotiin menin Foxin kanssa tekemään vähän tokoa pihalle. Ensin lähetin sen kiertämään valotolppaa muutaman kerran ja havaitsin sen olevan aivan mahtavassa työskentelymoodissa. Tehtiinkin seuraamisia niin että ensin lähetin sen tolpan kiertoon ja siitä suoraan seuraamaan. Oli varmaan hienointa seuraamista Foxilta! Lisäksi tehtiin myös pohjaa liikkeestä maahanmenolle. Nekin aika kivoja, nopeita ja teräviä :)

Näyttääpäs tuo meidän tapahtumakalenteri tyhjältä :o

Löysäilyä ja piruetteja

Nyt vihdoin postausta meidän viimeisimmistä näyttelyistä, Helsingistä ja Kouvolasta. 

Helsingin näyttelyyn ei mua mitenkään hirveästi huvittanut lähteä, mutta tietenkin menin koska se oli jo maksettu ja aika lähelläkin. Hilauduttiin kuitenkin paikalle ja käytiin juoksemassa kehässä. Ennen meidän kehää meidän häkin viereen parkkeerasi kyllä sellainen porukka että en ihmettele miksi jotkut eivät tykkää käydä näyttelyissä. Aika ilkeitä juttuja puhuivat saman rodun edustajista(ei nyt varsinaisesti mikään ihme kun kyse on näyttelyihmisistä), arvostelivat kaikki kehässä olleet koirat keskenään ja muutenkin tosi epämiellyttävä sävy oli heidän keskusteluissaan. Olisi tehnyt mieli käskeä niitä olemaan hiljaa, mutta en käskenyt. Hitsi kun ei ollut ketään tuttua kuulemassa mitä ne Foxista sanoivat kun se oli kehässä :D

Tuomarina tollereilla oli Tatiana Urek Sloveniasta. Ihan mukava naisihminen, joka käsitteli myös aika nätisti koiria. Foxi nuorissa EH1. ROP Ramon, Fireheart Kid Sundance ja VSP ja serti Dragonflame's Lucky Lionheart. Onnittelut!

Good size. Correct head, correct bite. Excellent ear setting. Good lenght of neck. Topline should me straigher. A bit low tailset. French in front. A bit longer in loin part. Straighter angulation in behind. Excellent coat quality, correct white markings. Soft pasterns in front. Narrower movement behind.

Pitkä arvostelu saatiin tuliaisiksi. Samoja asioita kun mitä aikaisemminkin, paitsi hännän kiinnityksestä ei ole kyllä kukaan muu tuomari kommentoinut saatika suorista takakulmauksista! Yritän olla tosi varovainen takajalkojen asettelun kanssa, koska niitä kulmauksia on oikeasti aika paljon ja jos takajalkoja kovin venyttää niin rungon pituus vaan korostuu. 

Kun sitten poistuin vauhdilla kehästä niin onnistuin vahingossa astumaan kehänauhan päälle ja tekemään hienon piruetti-pyllähdyksen... Mitä tästä opimmekaan, ne kehänauhat ovat liukkaita :) 

Viime viikonloppuna ajoin Kouvolaan. Siellä taisikin olla tämän kesän paras näyttelyilma, ainakin ihmisen näkövinkkelistä :) Kouvolassa tuomaroi israelilainen Yochai Barak. Foxi taas nuorissa EH, sijoituksena kolmas kun jäi erin saaneiden taakse. 

Nice type. Good size and proportions. Correct head, good bite. Should be stronger allover. He has french standing, which is shown also in the movement. Topline should be more level. Good coat and colour. 

Foxi esiintyi taas tosi kiltisti, mutta se on mun kanssa kehässä jotenkin vähän löysän oloinen... Ja tietenkin selkälinjahan sillä heti romahtaa. ROP oli nuorten luokan uros Hedera's Love At The First Sight ja VSP veteraaninarttu Mindare's Wild Aida. Onnittelut! 

Tämän jälkeen on luvassa vielä TollerShow Jämsässä ja kaikkien rotujen näyttely Porvoossa. Hyvinkään ryhmis meillä oli suunnitteilla, mutta puoliksi unohdin viimeisen ilmopäivän ja puoliksi jätin tarkoituksella ilmoittamatta. Ruotsalainen tuomari siellä olisi kyllä ollut, mutta ei Foxi niin hurjasti näistä näyttelyistä nauti eikä se ole edes vielä täysin kehittynyt. Välillä on hyvä pitää taukoakin :)

PS. pitkästä aikaa postauksessa on myös kuvia, kaikki otettu meidän kesälomareissulta Tahkolla :)

Hyökkäyksen jälkeen

Meidän elämä on aika tasapaksua ja harvemmin tapahtuukaan mitään oikeasti poikkeuksellista. Nyt kuitenkin luvassa on purkautuminen viime postauksessa mainitun koiran päällekäymisen seurauksena.

Lähdettiin siis kaverin pihasta ja naapureiden perro on nähnyt Foxin monta kertaa. Joka kerta se haukkuu aidan takana, mutta ei mun mielestä mitenkään kovin vihaisesti. Saahan sitä omaa pihaansa toki vähän vahtia. Foxi ei ole kuitenkaan koskaan tutustunut tähän perrourokseen sen tarkemmin vaan ovat olleet vain toistensa näköetäisyydellä.

Lähdettiin menemään lyhyttä pihatietä pitkin kohti tavallista tietä. Sitten ruskea viuhahdus vain kävi kun tämä perro oli Foxin päällä. En ehtinyt edes katsoa tuliko se aidasta läpi/yli vai oliko vain irti pihassa. Onneksi ei ihan raivoissaa tullut, olisi voinut käydä muuten tosi huonosti. Foxikin selvästi hämmentyi tällaisesta lähestymisestä. Saatiin perro pois jollain ilveellä ja jatkettiin matkaa kotiin, joka meidän määränpäämme olikin. 

Samana päivänä iltalenkillä Foxi oli aivan normaali kunnes tuli ohituksen vuoro. Kaksi mustaa kääpiösnautseria, jotka eivät kyllä itsekään mitenkään mallikelpoisesti ohittaneet. Foxi aloitti sellaisen mekastuksen, jollaista ei olla ennen nähty. Epäilemättä suoraa seurausta päivän aiemmista tapahtumista. Mekastavat koirat ovat toki olleet hankalimpia ohitettavia meille jo ennen tätä päällekäyntiäkin, mutta hirveästi on tullut parannusta ja ohitukset onnistuvatkin pääosin. Meillähän siis meni sellainen lähes vuoden työ nähtävästi hukkaan alle viidessä minuutissa. Tosi kiva, työ on aloitettava täysin alusta. 

Lisäksi treffattiin vielä lenkillä walesinsprinkku ManUa, jonka Foxi on tuntenut pienestä pitäen. Herrojen välit ovat olleet hieman kireät jo muutenkin kun Foxi on aikuistunut. Joka kerta vähän sellaista purinaa kun nähdään, mutta kunhan pääsevät irti niin ei ole mitään ongelmia. Hihna on selvästi ollut se juttu, joka Foxia on ahdistanut. Tällä kertaa sitten... Voin rehellisesti sanoa etten ole koskaan nähnyt Foxia niin hurjana. Ihan mieletön rähinä ja mekastus ja kaikkea muuta kun pikkukireyttä. Sai siinä ihan kunnolla pitää elukan hihnasta kiinni. Sitten kun lähdettiin liikkeelle niin ei ollut ManUn seura enää yhtään häiritsevää. Niin kun kasvattajan kanssa oli puhetta, Foxin täytyy nyt vähän esittää hurjaa kun sitä itseään jännittää.

Tulipa vaan tosi kivaan paikkaan tämä hyökkäys kun Foxilla muutenkin oli menossa sellainen vaihe että sen täytyi purista muille uroksille. Sellaisillekin, joiden kanssa ei ole ikinä edes ollut kunnollisessa kontaktissa. Varmaan vahvistuu siis tällainen käytös ennestään.

Eilen nähtiin kaverin narttupuudelia, joka oli meidän seurassa silloin kun koira kävi päälle. Foxi tunnisti puudelin jo ikkunasta ja kun pääsi pihalle niin innoissaan ryntäsi sinne. Tervehtiminen oli kuitenkin säyestetty epäfoximaisella mekastuksella. Epävarmuutta kai sekin. 

Puolitoista vuotta onnistuin varjelemaan Foxia toisten koirien aiheuttamilta negatiivisilta kokemuksilta, vaan joskus kai sellainenkin on kohdattava. Ehkä kuitenkin hyvä että se ei tullut ihan pikkupentuaikoina ja tietenkin se on myös hyvä ettei tullut mitään fyysisiä vammoja. Kouvolan näyttelyssä sitten kierrellään palauttamassa Foxin luottoa muihin koiriin.

Makkarajäljellä

On ollut kaverin kanssa joskus puhe että täytyy kokeilla verijälkeä. Nyt kaveri on kuitenkin muuttamassa Viroon opiskelemaan ja verijälkikokeilu venyy ja venyy. Sitä paitsi, voin kuvitella äidin ilmeen kun se löytäisi purkin verta meidän jääkaapista. Keksittiin siis että kokeillaan jälkeä nakkien keitinvedellä. Tällaista jälkeä tehtiin joskus ammoisina aikona meidän vanhoille hoitokoirille. 

Nakit keiteltiin ja vedet lirutettiin jäähtymisen jälkeen isoon limupulloon. Jostain taiottiin vielä sporttikorkkikin pulloon, jotta saatiin helposti jälki tehtyä. Itse olisin halunnut vetää sen veteen kastellulla pesusienellä, mutta sellaista ei nyt ollut joten tyydyttiin tähän lirutusjälkeen.

Vähän epäfiksusti ei annettu jälkien ollenkaan vanheta vaan haettiin koirat heti paikalle. Jos meillä olisi ollut enemmän aikaa niin oltaisi annettu niiden hetken aikaa olla, jotta hajut laskeutuvat. 

Maasto oli sammaleista, mutta kuitenkin aika kuivaa. Foxi oli vuorossa ensimmäisenä. Se ehkä hieman ihmetteli tehtävää, mutta lähti kuitenkin hissuksiin nuuhkimaan jälkeä. Tässä sen taisi huomata että olisi pitänyt antaa jäljen jonkin aikaa vanheta, sillä Foxi ohitti tyylikkäästi jäljellä olleet nakin palaset eikä ehkä ihan kulkenut jäljen päällä. No, tämä olikin vasta ensimmäinen jälkikokeilu, joten ehkä seuraavalla kerralla jo läträtään verellä. 

Kun sitten lähdettiin poispäin kaverin pihasta niin rynnisti naapuritalosta espanjanvesikoira suoraan Foxin päälle! Koirat eivät ole tavanneet koskaan aiemmin, joten aika erikoista. Ei onneksi ehtinyt tapahtua mitään pahempaa, mutta en oikein usko että tämä teki kovin hyvää Foxille. Etenkin kun meidän ohitukset alkavat pikkuhiljaa olla kuosissa. Sitä paitsi, se pörisee jo nyt muille uroskoirille, niin mitäs sitten kun joku onkin rynnännyt päälle! Ainakaan välittömästi tuon tapahtuman jälkeen ei Foxissa ollut mitään muutoksia havaittavissa. Onni taitaa olla kovahko koira.

Ja niin muuten, oltiin me viime viikonloppuna siellä Tuomarinkartanossa näyttelyssäkin! Siitä lisää myöhemin :)

Katsastusaseman parkkipaikka

Jos aloitan tämän postauksen sillä että sanon käyneeni lauantaina katsomassa taas kerran kaverin agikisoja, niin kaikki jo tietää mitä siitä seuraa :D Eli siis kisojen jälkeehän oli tietenkin treenattava omaa koiraa! 

Mentiin lauantai-iltana meidän lähellä olevan Katsastusaseman parkkikselle. Siellä ei ollut ketään, toisin kun joskus aiemmin on ollut. Aloitin muutamalla kiertoharjoituksella, eli lähetin Foxin kiertämään parkkipaikalla olleita lippusiimatolppia. Tällä saikin aika kivan vauhdin koiraan :) Palkkiona vielä sukan sisälle tungettu tennispallo.

Sitten siihen pihaan tuli joku harjoittelemaan moottoripyörällä ajamista, joten hetken mietin siirrytäänkö toiseen paikkaan treenaamaan, jätetäänkö treenit kesken vai mitä oikein tehdään. Siirryttiin hieman sivummalle. Parkkipaikalla olikin sopivasti maalattu viivoja, varmaankin rekkojen pysäköintiä varten, joten päätin hyödyntää niitä seuraamisharjoituksissa. Välillä tuli hienoja pätkiä, mutta pidemmällä matkalla on tietenkin treenattava vielä paljon. Ja käännökset! Ne ovat aivan kesken! Ehkä mennään joku päivä hyödyntämään lisää niitä viivoja käännösten treenaamiseen. 

Oikeastaan alunperin olin ajatellut treenaavani jääviä, koska ne ovat ihan retuperällä ja vielä enemmän kesken kun seuraamisen käännökset. Tuo paikka vaan on aika meluinen kun moottoritie menee vierestä ja sitten siihen tuli vielä ne moottoripyöräilijätkin. Tässä kuitenkin selvä teema meidän seuraaviin treeneihin :)

Latvasta laho

Mulla ei ole tapana kirjoitella tänne kahdesti päivässä, mutta nyt haluan kirjoittaa kun ärsytys ja tapahtumat ovat vielä tuoreina muistissa. 

Keksin mennä tekemään yhden(ja ihan oikeasti vain YHDEN) hakuruudun lähimetsään, josta löytyikin sopiva aukeahko alue. Sellainen, millaisella ei ole aiemmin treenattu. Foxi jäi odottamaan kun levittelin dameja aukiolle. Ruudusta tuli meikäläisen mittakaavalla aika iso. Jostain syystä vain sitä tehdessä kävelin, enkä ollenkaan ajatellut mihin jätin damit. 

Lähetin Foxin etsimään ja huomasin kun se löysi yhden damin. Se katsoi minua dami suussa ja sen olisi tietenkin pitänyt suoraviivaisesti lähteä tuomaan sitä minulle. Jostain syystä luotin siihen että kyllä se tuo sen, mutta ei olisi pitänyt. Punaturkki nimittäin oli ilmeisesti jo bongannut toisen damin ja kävi VAIHTAMASSA!!! Meillä oli ehkä aavistuksen verran tällaista vaihto-ongelmaa joskus aiemmin, mutta se ei koskaan pääsyt kovin pahaksi. Palautti vaihtamansa damin nätisti.

Sitten osoitin sille aika selvästi paikan mistä seuraava dami löytyisi. Siis toisin sanoen osoitin kädellä sen damin suuntaan. Foxi lähtikin sinne, mutta sai hajun toisesta, markkeerausdamista, joten se kävi poimimassa sen mukaansa. Tämän jälkeen haetutin vielä kaksi damia eli kaksi jäi hakematta. 

Lähdin hakemaan jäljelle jääneet damit pois ja ensimmäistä jouduin hetken etsimään, mutta toinen, sen kohtaloksi tuli jäädä metsään :o Lähetin jopa Foxin etsimään sitä ja se lähtikin vauhdilla. Oikeastaan työskentelynä paljon parempaa kun siinä varsinaisessa hakuruudussa. Parempi vauhti ja ihan selkeää työskentelyä eikä mitään haahuilua. Koska sitä damia ei nopeasti löytynyt niin käskin Foxin pois. 

Etsin ja etsin sitä damia varmaan puoli tuntia siitä pieneltä aukion lämpäreeltä, mutta eipä löytynyt. Kivaa, se oli sentään meidän ainoa aivan tavallinen ja normipainoinen dami... Täytyy varmaan käydä joku päivä katsomassa josko se vielä löytyisi. Tosin en kyllä ole ihan 100% varma oliko minulla edes sitä damia mukana, eli se voi periaatteessa olla täällä kotonakin. Mulla vaan on selkeä mielikuva siitä että heitin sen mustikkavarvikkoon niin ettei sitä oikeastaan näkynyt kunnolla. 

NOTE TO SELF: tee sitä hakuruutua ajatuksen kanssa eikä haahuillen! Muista montako damia millaisia sinne on viety! Ja tietenkin hieman helpottaisi ruudun tyhjentämistä jos edes suunnilleen muistaa mihin ne damit on viety. 

Bicycle race

Mulla on jo pitkään ollut suunnitteilla alkaa pyöräilemään Foxin kanssa. Vähän ehkä erikoinen liikuntamuoto siinä mielessä että ei tuo varsinaisesti mikään energiapommi ole. Lihaksia ja aerobista kuntoa kasvattamaan kuitenkin ihan sopiva laji. Oikeastaan tarkoitus oli jo keväällä kokeilla miten meno onnistuu, mutta olen vaihteeksi ollut tämän kanssa niin aikaansaamaton että tässä sitä nyt ollaan. 

Tänään kun otin pyörän ja koiran hihnaan niin Foxi alkoi kieppua ja ehkä vaikutti vähän saavan kierroksia pyörästä. Se on mennyt pyörän kanssa tasan kerran, joten aika erikoista. Ensin mentiin "alkulämmittelynä" asfalttitietä pieni pätkä niin että talutin pyörää. Foxi sai asiansa tehtyä ja vähän haisteltuakin. 

Koska Foxilla ei ole olemassa valjaita ja halusin sen menevän edelläni päästin sen irti. Mentiin siis yhdellä meidän peruslenkeistä olevalla hiekkatiellä, jolla ei oikeastaan ole muuta liikennettä. Aluksi meno oli Foxin osalta vähän hapuilevaa, mutta se jotenkin tuntui jo tietävän käskyt, jotka ensimmäisenä juolahtivat mieleen. "Lujaa" tarkoittaa laukkaa ja suhinalla täytyy siirtyä raviin. Loppua kohti meno muuttui koko ajan sujuvammaksi, vähemmän haistelua, enemmän menoa ja käskyjen kuuliaista noudattamista(niin kuuliaista kun ihan uusien käskyjen kanssa nyt voi ollakaan).

Tulevaisuudessa jatketaan tätä harrastusta, mutta lähdetään kehittymään siihen suuntaan että Foxi saisi hieman vetääkin ja juosta pyörän edellä. Tarkoituksena on myös hommata huskyvaljaat, jotta koiran voi huoletta antaa vetää. Ehkä jonain kauniina päivänä kun vain omistajan kunto kohenee niin kokeillaan canicrossaustakin, mutta alkuun mennään pyörällä.

Kolme näyttelyä

Osallistuttiin Foxin kanssa kaikkina kolmena päivänä Kuopion Sawo Show'hun. Meillä ei varsinaisesti ollut mitään tavoitteita, vaikka erinomaista toivoin ainakin jollekin päivälle. Majoituttiin mummolassa puolentoista tunnin ajomatkan päässä. Oli aikamoinen matka ajeltavaksi monena päivänä peräkkäin, joten jos joskus myöhemmin osallistutaan samaan näyttelyyn niin majoituttaan mielummin tuttujen luona Kuopiossa. 

Perjantaina tollereilla piti olla tuomarina Honey A. Glendinning muistaakseni Kanadasta. Hän ei päässyt kuitenkaan koko näyttelyyn paikalle, joten saimme perjantaille tuomariksi John Walsh -nimisen irlantilaisen herrasmiehen. 

Foxi esiintyi mukavan reippaasti ja virkeästi. Tuomari tutki Foxia tosi tarkkaan ja se ei näyttänyt Foxia tällä kertaa haittaava, joten ne aiemmat niiailut oli jonkinlainen hetkellinen ongelma vain. Tulokseksi nuorten luokassa erittäin hyvä ja sijoitus luokassa toinen.

Up to size. Balanced head, correct bite, good pigmentation. A bit long in body. Would like him shorter in coupling. Angulations ok, would like straighter front legs and cleaner rear movement.

Perjantaina ROP Reetu, Hedera's Go For It ja VSP Daisy, Middle Island's Afterglow Amber. Onnittelut! 

Lauantaina oli tuomarina Lokodi Csaba Zsolt Romaniasta. Hän ei tutkinut koiria kovin tarkasti, mutta arvostelu oli silti ihan kattava. Tällä kertaa Anni esitti Foxia, joka saikin erinomaisen ja oli nuorten luokassa toinen! 

 Good muzzle and the skull. Medium behind angulations. Strong stop. Correct bite. Good shoulder. Good chest. Parallel hocks. Open elbows. Correct set and carriage of tail. Good hair quality.

Lauantaina ROP oli Ramon, Fireheart Kid Sundance ja Vsp Daisy, Middle Island's Afterglow Amber.

Viimeisenä näyttelypäivänä tollerituomarina oli taas romanialainen, tällä kertaa Christian Vantu. Vaikutti oikein mukavalta tuomarilta. Hän halusi että tollerit olivat vilkkaita ja energisiä kehässä, joten moneen arvosteluun kirjoitettiinkin "needs more temperament". Anni esitti jälleen Foxin ja tulokset olivat samat kun lauantaina, eli erinomainen ja nuorten luokan toinen! 

 Elegant male with good balance. I would like to have different expression. Very good angulations. Good top line. Moves very well. Should have more temperament.

Heheh, elegant, millainenkohan silloin täytyy olla. Mun mielestä ehkä vähän hassusti sanottu. Ja en ihan tajua tuota ilmejuttua. Erilainen ilme, mutta millainen? Yleensä ilme on ollut niitä asioita, joita Foxissa on kehuttu. 

Sunnuntaina ROP meni aiempien päivien VSP:lle eli Daisylle, Middle Island's Afterglow Amber ja VSP Reetulle, Hedera's Go For It. Onnittelut!

Tästä reissusta jäi itselleni kiva maku suuhun. Tuomareista ei etukäteen tiedetty oikein mitään vaan fiilis oli lähinnä "sika säkissä". Kaikki kuitenkin osoittautuivat oikein mukaviksi ja asiantunteviksi herroiksi. Lisäksi tietenkin mieltä lämmittää ettei tämän viikonlopun saldona ole kolme EH:ta :) Kiitokset vielä Annille ja Marjalle seurasta ja Foxin esittämisestä!