Sivut

torstai 17. maaliskuuta 2016

Oon painanu aivan liian pitkää päivää

Sunnuntaina oli herätys epäihmisten aikaan ja Zoran kanssa hyppäsimme autoon ja suuntasimme Orimattilaan. Siellä vaihdettiin Virpin autoon ja kyytiin tuli myös Pirjo ja Riko. Suunnaksi otettiin Surkeenjärvi ja Talvinome. 

Paikalla oltiin hyvissä ajoin, joten ehdittiin liikuttaa koiria ja odotellakin hyvän aikaa. Kahdeksan aikaan tuomarit pitivät lyhyen puhuttelun ja siirryttiin seuraamaan millaisia tehtäviä rasteilla oli.

Ensiksi vuorossa oli hakuruutu. Alueelle oli viety viisi damia ja niiden etsimiseen oli aikaa käytössä kolme minuuttia. 

Toisella rastilla oli ohjaus/markkeeraus. Ensin ammuttiin haulikolla, jonka jälkeen tuli markkeerausheitto, joka koira laitettiin hakemaan. Tähän samaan paikkaan laitettiin uusi dami ohjausta varten niin ettei koira nähnyt. Sitten käännyttiin n. 90 astetta ja siirryttiin hieman eteenpäin, uusi laukaus ja markkeerausheitto, joka koiran piti hakea. Tämän jälkeen siirryttiin takaisin alkuperäiselle paikalle ja lähetettiin koira hakemaan dami (linja).

Zora oli meidän porukasta ensimmäisenä vuorossa. Se lähti kivalla vauhdilla hakuruutuun, mutta sitten hieman ehkä epäröi. Ruudussa oli kantohanki, ja sellaisella se ei olekaan ollut tänä talvena kertaakaan. Jossain vaiheessa se hieman hämmentyi kun sille alueelle, jossa toimitsijat, ohjaaja ja muut katsojat olivat tulikin lisää ihmisiä kesken sen työskentelyn. Sanonpa vaan, mutta olisi erittäin kohteliasta antaa koiralle työrauha, etenkin kyseessä oli nuorien koirien koe. Kahdessa minuutissa se toi kaksi damia viidestä. Palautukset oli kauniisti käteen.

Ensimmäisen markkeerauksen noutaminen sujui hienosti. Pidin varmuuden vuoksi sen taippariotteessa, sillä en ollut aivan varma olisiko se lähtenyt paukkunoutoon. Palauttaessa pysähtyi hieman ennen korjaamaan otettaan damista.

Toista markkeerausta se lähti hakemaan hyvin, kunnes huomasi heittäjän, jonka takia ajatus damista unohtui. Sitten otin koiran pois ja lähetin uudelleen noutoon. Tällä kertaa ei ollutkaan epäilystäkään siitä, että se olisi unohtanut damin. Tuomarikin sanoi, että voidaan vaan ihmetellä miksi se ei ensimmäisellä kerralla tuonut sitä. Jälkimmäinen yritys kun oli kuin oppikirjasta.

Sitten loppuun ohjaus. Zora lähti etenemään reippaalla vauhdilla, mutta ilmeisesti tuuli hieman painoi damin hajua oikealle, sillä se teki pienen tarkastuslenkin ennen kuin meni damille. Palauttaessa pysähtyi hieman ennen korjaamaan otettaan damista.

1. Haku: 2/5 damia 3 minuutissa, Rauhallisella tyylilla alueella liikkuva koira, joka kattaa vaan haku-alueen etuosan. Pisteet 6/10
2. Markkeeraus: Ensimmäinen markkeeraus taippariotteella, palauttaessa pudottaa. Toinen markkeeraus toisella lähetyksellä ja dami talteen. Pisteet 5/10
3. Ohjaus: Saadaan talteen pienen hakulenkin kautta. Pisteet 7/10
4. Työskentelyhalu ja tehokkuus sekä yhteistyö: Koira antaa tänään itsestään hieman epävarman kuvan ja voisi olla tänään tehokkaampi hakutyössä. 6/10
Hyvässä yhteistyössä lähialue-hallinta vaikuttaa arvosteluun. 8/10 Nelos-osion keskiarvo 7/10 oli lopullinen pistemäärä.
Yhteispistemäärä: 25/40 pistettä


Olen kyllä niin tyytyväinen! Eihän se ihan kuin elokuvissa mennyt, mutta eipä olla ennen oltu vastaavassa tilanteessa. Tästä viisastuneena lisäämme treeneihin mystisiä ukkoja metsään sekä muistamme taas että maltti on valttia. Hieman tosi harmittaa, että varmistelin tuolla taippariotteella, muuten olisi ehkä ollut ainakin kaksi pistettä paremmat pisteet! 

Sitten odottelimmekin pitkän aikaa muiden koirien suorituksia, sillä tulokset luettiin vasta kun kaikki koirat olivat suorittaneet kaikki tehtävät. Meidän joukkue taisikin olla paras tollerijoukkue :) Naurulta ei säästytty ja päivä oli kyllä pitkä mutta silti hauska, kiitos Pirjo ja Virpi! Tehtävät olivat oikeastaan juuri sopivan tasoisia Zoralle, joten siinäkin mielessä jäi hyvä mieli. Pirkan dameihin olisi tehnyt mieli, mutta odottelen tuolle juoksuja alkavaksi, niin ei nyt olla menossa. Ensi vuonna talvinome uusiksi ja josko sitten ne damitkin!