Liekeissä

Maanantaina päätin tehdä pienimuotoiset taipparitreenit meidän pihalla. 

Kävin piilottamassa neljä damia pihalle sitten hain Foxin ulos. Se huomasin yhden damin ja olisi jo halunnut hakea sen, mutta ei tietenkään päässyt koska oli hihnassa. Käskin Foxin istumaan viereen, otin hihnan pois ja odotin vähän aikaa. Luulen että Foxi ehkä vähän inisi innostumistaan. Periaatteessa ei hyvä, mutta kertoopa ainakin mulle että koira innostuu oikeasti jostain. 

Käskin koiran etsimään ja sehän lähti aika vauhdilla. Ensin tietenkin haki sen damin, jonka oli jo aikaisemmin nähnyt ja palautti sellaisella vauhdilla että luulin jo että se juoksee ohi tai törmää muhun täysillä. Otin haetun damin pois ja käskin uudelleen etsimään. Vauhti oli taas kova, ja helposti löytyi seuraavakin dami. Palautus samanlainen kun ensimmäiselläkin damilla. Loput damit löytyivät helposti ja palautuivat samalla, ennennäkemättömällä vauhdilla. Kun kaikki damit oli palautuneet niin kävin viemässä ne uudelleen piiloon(ei ne nyt varsinaisesti kyllä piilossa ole...) ja heitin yhden damin Foxin nähden. Palautti heitetyn ensin ja sitten loput, samalla vauhdilla kun ensimmäisessäkin hakuruudussa.

Jätin Foxin odottamaan portaille niin ettei se nähnyt mihin suuntaan vedin jäljen kaninkarvadamilla. Pyörittelin damia alkupaikalla ja sitten vedin jäljen, josta ei edelleenkään kovin pitkää tullut... Hain Foxin hihnassa ja sillä taisi hieman olla intoa päällä. Näytin alkupaikan ja koira lähtikin vauhdilla etsimään "pupua". Dami löytyi helpolla ja palautui jälleen upealla vauhdilla.

Kaikenkaikkiaan olin näiden treenailuiden jälkeen niin tyytyväinen Foxiin. Se teki niin hyvää työtä ja vaikutti jopa tosi innostuneelta. Mahtavaa! Tulevaisuudessa täytyy seurata miten paljon Foxi oikein ottaa kierroksia näistä treeneistä, voi nimittäin olla että malttiharjoitukset saattavat tulla tarpeeseen. 

Tokoa

Otsikot on kyllä huikaisevan mielikuvituksellisia... :)

Oltiin sunnuntaina jälleen ohjatuissa treeneissä Kelliksellä. Meitä taisi olla viiden koiran ryhmä yhdellä ohjaajalla. Paikka oli aika huono, koska Foxi ja muutkin koirat olivat tosi kiinnostuneita nurtsilla olleista hajuista. En tiedä mitä siinä oikein oli, oliko joku edellisen ryhmän ohjaaja viljellyt namit maahan, olivatko puput hengailleet siinä yöllä vai mitä.

Tehtiin aluksi luoksepäästävyys. Foxi oli hienosti paikallaan ja antoi katsoa hampaat, eipä tässä ole mitään ihmeellistä. Sitten tehtiin seuraamista. Pätkä oli meidän osaamistasoon nähden tosi pitkä, mutta se meni kuitenkin ihan hyvin. Täytyisi varmaan saada joku videoimaan meidän seuraamista, koska haluaisin tietää miten vinossa Foxin takapää oikein on kun se seuraa. 

Paikkamakuu, eli meidän bravuuri. Tässä meillä ei ollut mitään ongelmaa, vieressä ollut kääpiösnautseri häiriköi aika kivasti. Palkkasin maahan ja vapautuin suoraan makuusa. Pitäisi varmaan kokeilla vähän pidemmällä matkalla ja sitä aikaakin joskus katsella. Mutta Foxi pysyy eikä ihan helpolla kyllä nouse. 

Luoksetuloa. Meidän ongelma. Tällä kertaa Foxi tuli jo toisella käskyllä, kun sitä yleensä saa houkutella enemmänkin. Tuli eteen ja siitä sivulle. Varmaan tehdään jatkossa niin että kutsun vaan suoraan sivulle, josko jumittaminen jäisi sitten kokonaan pois.

Kaukoja(i-m). Näissä meillä ei ole mitään ongelmaa. Vaihdot on mun mielestä hyviä ja koira ei liiku mihinkään. Toimii käsky+käsimerkki tai pelkällä käskyllä. Matkaa voisi pikkuhiljaa alkaa kasvattaa.

Hyvinkää RN

Mentiin siis lauantaina Hyvinkäälle ryhmänäyttelyyn Leila Kärkkään arvioitaviksi. Mitään kovin korkeita odotuksia ei ollut vaikka salaa toivoinkin että me se erinomainen saataisi. Tuomarin tiedettiin pitävän vahvoista koirista ja Foxi 9kk ja 1pvä ei ehkä ihan ollut sitä. Oltiin siis junnuluokassa meitä kuukauden vanhemman uroksen(ja huomattavasti kypsemmän) kanssa. Foxi esiintyi ihan kivasti mutta kun seistiin tuomarin edessä niin olisin ehkä itse voinut asetella sen takajalat, koska seisoi hieman pihdissä. Tuloksena meillä tällä kertaa H ja totuudenmukainen arvostelu.

"Hyvät mittasuhteet omaava kauttaaltaan vielä kovin kapea ja kehittymätön. Kallo vielä kapea ja otsaluut korostuneet. Hyvät korvat, kuono ja silmät. Eturaajat kääntyvät ulospäin ja takaa seisoo pihdissä. Hyvät takakulmaukset. Etuasentoiset lavat. Eturinta puuttuu vielä kokonaan. Ylälinja vielä pehmeä. Liikkeet kovin löysät ja epävakaat. Tarvitsee aikaa kehittyäkseen ja tiivistyäkseen. Miellyttävä käytös."

Tuomari sanoi minulle että koira on kyllä lupaava ja siinä on hyvät linjat, mutta nyt se on vielä hyvin keskeneräinen(mistäköhän johtuu?). Kehotti tulemaan vuoden kuluttua uudelleen arvioitavaksi. 


Kärkäs olikin melko tiukka tai sitten taso oli olematon. Yhtään SA:ta ei jaettu ja ERI:n sai vain kaksi koiraa. ROPia ei valittu ollenkaan. 

Sunnuntain tokotreenit lintsattiin, koska olin itse näyttelyssä muualla vanhojen hoitokoirien kanssa.

Noutoja

Satesena maanantaina(jo ainakin kolmas sateinen maanantai putkeen) päätin lähteä koulun jälkeen metsään tekemään noutoja. Edellisestä metsätreenikerrasta onkin jo pitkä aika. 

Vein damin jonkun matkan päähän ja käskin Foxin hakemaan. Se kyllä nyt oikeasti noutaa jo aika hyvin ja varmasti. Välillä heitin damin ja välillä vein ja Foxi nouti. Se malttaa hyvin istua mun vierellä ja odottaa lupaa lähteä noutoon. Helpohkoa hakuruutua olisin halunnut kokeilla, mutta se jäi tällä kertaa tekemättä. 

Loppuun tein laahausjäljen. Foxi istui käskyn alla odottamassa kun vedin jäljen, josta ei kyllä kovin pitkää tullut. Laitoin hihnan Foxille ja käskin liikeelle. Koira niin tiesi että jotain jäi matkalle sillä se veti ihan hulluna. Rauhoittelin vähän sitä jäljen aloituspaikalle ja lopulta päästin menemään. Jälki oli tosiaan aika lyhyt mutta työskentely oli oikeasti tosi upeaa! Kaninkarvadamikin nousi ja palautui mulle jäljen päästä :) Tämän suorituksen jälkeen ajattelin että nyt pitäisi lopettaa kun saatiin hienosti onnistunut suoritus vaan enpä sitten lopettanutkaan. Tein vielä toisen jäljen ja sen Foxi kyllä jäljesti hienosti ja otti daminkin, mutta sitten sai toisen koiran hajun ja pudotti damin. Seuraavalla kerralla kyllä lopetan siihen onnistuneeseen suoritukseen.

Jääviä ja hypyn alkeita

Oltiin taas sunnuntaina ohjatuissa treeneissä Kellokoskella. Tällä kertaa meillä olikin eri ohjaaja.

Aloitettiin luoksepäästävyydellä, jossa meillä ei olekaan mitään ongelmaa. Sitten tehtiin seuraamista käskytettynä aika pitkäkin pätkä. Aikaisemmin olen imuttanut seuraamisissa mutta nyt mulla oli nami kädessä, mutta käsi oli ehkä normaalimmassa asennossa. Seuraamiset Foxin tasoon nähden onnistuivat tosi hyvin. 

Sitten tehtiin taas niitä jääviä. Tällä kertaa myös istumista(tämä VOI-liikehän toki kuuluu meidän toko aloittelevat ryhmän liikkeisiin...). Seuraamiset oli paljon parempia kun viime kerralla. Istumisesta meinasi kyllä mennä maahan kun muutaman onnettoman kerran viikolla tehtiin seuraamisesta maahanmenoa. Maahanmenot onnistui ihan kivasti vaikka mun täytyykin vielä lähestulkoon pysähtyä kun annan käskyn. Seisomiset taisi onnistua viime kerralla paremmin, koska tällä kertaa meinasi lähteä hiippailemaan perään. Foxi kyllä jää kuitenkin seisomaan eikä istu tai mene maahan. 


Sitten aloitettiin hyppyä. Sitä me ei oikeasti olla koskaan edes nähty(tai no mä olen, Foxi ei). Tehtiin kahdella laudalla ja ihan kivasti Foxi siitä yli menikin, joskus ehkä vähän kolautti jos oltiin liian lähellä. Tehtiin niin että hyppäytin Foxin toiselle puolelle, palkkasin esteen yli ja kiersin toiselle puolelle, käskin perusasentoon ja sitten sama toiseen suuntaan. Toistoja tehtiin ties miten monta. Kunhan joskus aletaan treenaamaan tätä itseksemme niin käytän kyllä varmaan namialustaa apuna.


Lopetettiin luoksetuloon. Meillä onnistui tällä kertaa paremmin kun edellisellä kerralla. Matka oli aika lyhyt mutta Foxi tuli sieltä kuitekin. Edelleen luoksetulossa on kyllä tekemistä...

 

Luoksetulo

Torstaina yritettiin ratkoa meidän luoksariongelmaa. Menin vielä tarkoituksella nurmikentälle kun sellaisellahan me treenataan.

Aluksi kokeilin ihan tavallisen luoksarin mutta ongelma oli ihan sama kun sunnuntaina treeneissä eli koira ei liikkunut mihinkään. Sitten otin lelun käteen ja kutsuin koiraa. Eipä se vieläkään tullut. Lähdin juoksemaan karkuun ja sitten Foxi tuli ja vielä aika lujaakin. Näköjään täytyy alkaa tekemään vauhtiluoksareita, niitä on vaan hieman hankala tehdä yksin. Sitten tein niin että leikin Foxin kanssa ja kun se irroitti lelusta(käskyllä) peruutin vähän matkaa ja kutsuin luokse. Onnistui ihan hyvin näinkin.

Ehkä mun täytyisi ottaa tohon luoksetulon odottamisosioon joku oma sana, niin Foxi osaisi vähän ennakoida mitä sen kohta täytyy tehdä... Arkiluoksarit meillä onnistuu metsässä ihan hyvin eli en tajua mikä näissä tokon luoksetuloissa nyt oikein mättää.

Kellokoskella

Sunnuntaina ajettiin mieli korkealla Kellikselle ensimmäisiin tokotreeneihin(toko alkeet). Foxi käyttäytyi ihan kivasti vaikka aluksi kaksi sen vieressä ollutta saksanpaimenkoiraa vähän räyhäsivätkin sille.

Alettiin treenaamaan neljän ryhmissä. Ensin tehtiin paikallaolot. Se onnistui meiltä tuttuun tapaan hyvin. Sitten tehtiin seuraamista ja se ei edelleenkään ole meidän vahvin liike ja koiran mielestä maassa oli hyvin kiinnostavia hajuja joten huonostihan se meni. No kävipäs sellainen "tuuri" että treenit oli hyvin seuraamispainotteiset. Tehtiin jääviä, missä ei mun mielestä ollut mitään järkeä. Ensimmäinen kerta treeniryhmässä ja koirilla(muillakin kun Foxilla) seuraamiset ihan alkukantimissaan. Ei oikein järkevä idea. Kokeiltiin siis jääviä ensimmäistä kertaa. Jouduin kyllä ihan pysähtymään ja käskemään koiran maahan, mutta kai alkuun ihan hyvä suoritus. Tehtiin myös liikkeestä seisominen ja sekin meni ensimmäiseksi kerraksi ihan ok. Sitten tehtiin kaukoja(istu-maahan). Niitä ollaan jonkun verran tehty ja menikin ihan hyvin. Ja tämän jälkeen vielä seuraamista ympyrällä ja nyt meni kyllä aivan täysin perseilleen tämä homma. Koira taisi kuvitella olevansa jossain kävelylenkillä ja nuuhkutteli maata tyytyväisenä. EI NÄIN! 

Tarkoitus oli päättää treeni onnistuneeseen ja reippaaseen luoksariin MUTTA mitä tekee Kettunen? Jää pönöttömään hyvin tärkeännäköisenä ja kun kutsun sitä tulemaan niin ei hievahdakaan mihinkään. Palasin koiran luo ja kutsuin uudelleen karkuun juoksemisesta, kyykkimisestä ja hyppimisestä huolimatta koira istuu edelleen kun patsas. Heiluttelin jopa sen palkkiolelua mutta se ei hievahtanutkaan. Palasin taas sen luo ja otin vaan pari askelta ja sitten se tuli(vihdoin). Kouluttaja totesi että kannattaa tehdä niin että palaa joka toisella kerralla koiran luo palkkaamaan ja joka toisella kutsuun, näin hän siis sanoi minulle. Siinä en kyllä näe mitään järkeä, jos meidän ongelma on että koira ei lähde liikkeelle niin ei sitä paikalla olemista tarvitse mun mielestä vahvistaa.

Hieman kummallinen fiilis jäi noista treeneistä, yleensä olen voinut luottaa että Foxi tekee kuten sille on opetettu mutta nyt ei sitten tehnytkään(se luoksari). Seuraamiset nyt oikeasti täytyy treenata kuntoon. Toivon että seuraavalla kerralla tehtäisi kunnolla alkeita vaikka niihin jääviin niin että niissä olisi jotain järkeä. Tai sitten hiotaan ne seuraamiset kuntoon. Ehkä toivon kuitenkin että päästäisi jollenkin muulle ohjaajalle. Yritän nyt saada jotenkin ton luoksetulo-ongelman ratkaistua.