Mä olen näköjään kirjoittanut ainakin kahteen postaukseen jorinaa loppukesän näyttelysuunnitelmista... Hienoa, hyvä kun on sama pää kesät talvet.
Eilen päätin käydä tekemässä vain yhden hakuruudun metsässä. Oli lämmin mutta ajattelin että kun vasta itse olin juuri kotiutunut niin Foxi ei keksi mitään parempaa kun tehdä töitä minulle. Ensin käveltiin pieni lenkki metsässä, jotta ei menisi työskentely ihan nuuskimiseksi ja Foxi saisi nauttia vapaudesta.
Vein kaksi ensimmäistä damia Foxin kanssa ruutuun. Kahden vientiä Foxi sai seurata kauempana istuen. Yhden damin heitin ruutuun. Yhteensä siis viisi damia ja olin päättänyt että neljä haetutan. Ensiksi tuli heittodami. Sitten alkoikin aika kiva työskentely damien löytämiseksi. Selvää nenän käyttöä ja aika hyvin ne löytyivätkin. Palautukset myös tuttuun tapaan kivoja. Juuri sitä hyvää työfiilistä mitä halusinkin :)
Meidän ongelmat hakuruudussa: 1. teen aina tosi pienen ruudun ja 2. Foxi menee mun jälkiä pitkin. En varsinaisesti tiedä onko siinä mitään pahaa että menee viejän jälkiä. En tiedä menisikö jonkun vieraankin jälkiä. Olen kyllä heittänyt usein damin vähän kauemmas matalassa kaaressa, koska tiedostan tämän jäljestysasian. Ja itseni pitäisi varmaan alkaa vähän luottaa tuohon koiraan ja uskaltaa tehdä isompikin hakualue.
Ehkä meidän pitäisi kokeilla rahkeitamme PK-puolella haussa tai jäljellä kun nenänkäyttö on Foxille näköjään aika luontaista?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti