Sivut

sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Aktiiviviikonloppu

Olen ollut vähän laiska kun jätin raportoimatta viime viikkoisista treeneistä Orimattilan maisemissa. Nyt kuitenkin luvassa sekavaa sepustusta kuvien kera! 

Valmiina töihin! (c.) VL.


Foxi oli suoritusvuorossa toisena. Foxi oli ihan mielettömän innoissaan kun kiivettiin mäkeä ylös suorituspaikalle, ihanaa! Se aloitti varismarkkeerauksilla ja ne nousivatkin hienosti ylös. "Tarkkana" on kyllä POP, koira osaa sitten vähän terästäytyä ja keskittyä että kohta jostain lentää. Uskallettiin siis siirtyä hakuruutuun. Foxi lähti mahtavalla vauhdilla ja taisi se jopa ihan kivasti käyttää nenäänsä variksen löytämiseen. Ylösotto ei ollut ihan yhtä reipas, mutta nosti kuitenkin ja palautti minulle. Toista etsiessä taisi vähän katketa ajatus, mutta lopulta lisäkäskyjen avulla löytyi ja palautui. 

"Tässä, ole hyvä", (c) PP.
Jos keksii jotain hyvää siitä, että Foxi ei pienenä ollut kovin kiinnostunut noutamisesta, niin se on ehdottamasti se että koska se on "opetettu noutamaan" (vaikka ehkä sillä nyt jo on vähän viettiäkin) se palauttaa erinomaisesti. Näkeehän sen tuosta kuvastakin. 

Täältä tullaan! (c.) VL.
Foxi on edistynyt aivan mielettömästi! Se haluaa päästä töihin ja tekeekin siellä ainakin suunnilleen sitä mitä pitää. Lisäksi sen näkee noista otteista, muinainen pinnallinen sulkaote on vaihtunut kauniiseen, syvään ja oikein mallikelpiseen otteeseen.

Tälläisellä vauhdilla meillä mennään hakuruutuun! (c.) VL
Muille koirille vedettiin kanijäljet, mutta Foxille otettiin vain kateusjälki. Mun mielestä olisi ollut ihan turha tehdä sillä jälkeä kun lopputulos on selvillä. Jäljestää hienosti, mutta kania ei ota. Nyt siis joutui katsomaan serkku-Nemon suorituksen, ja sekös muuan tolleripoikaa harmitti!

Sitten siirryttiin lammen rantaan, Foxi joutui odottamaan, ja sillä oli ihan valtaisat kierrokset jo puputouhuista, joten meinasi kyllä mennä hermot sen kanssa. Kun tuli meidän vuoro astua suolautalle käskin koiran istumaan(ei kyllä havaintoa istuiko se epämiellyttävälle alustalle) ja odottelin hetken, jotta sain oman mieleni rauhoitettua. Jos tupakoisin, olisi ollut tupakan paikka :D 

(c.) VL
Lokki lensi ja sitten taas odoteltiin. Foxi pääsi noutoon ja ottikin jonkinmoisen otteen lokista. Se meinasi lähteä viemään sitä kohti heittäjää, mutta sain hihkuttua oikeaan suuntaan, eli mun luokse. Nouseminen suolautalle olikin vähän hankalampaa, joten lokki putosi, jotta Foxi sai itse kammettua itsensä kuivalle maalle. Lokki jäi ihan veden rajaan, joten sen sai helposti poimittua maihin (eli olisi ollut hyväksytty suoritus taippareissa).

Treenit oli taas kerran tosi mukavat ja on vaan niin ilo touhuta tuollaisen innokkaan otuksen kanssa :) Jopa Foxilta alkaa ehkä pikkuhiljaa löytyä niitä kuuluisia taipumuksia! Kiitos treeniseurasta Emmi, Minna, Pirjo & Virpi, sekä kiitos Sannalle, että saatiin treenata hänen hienoilla maillaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti