"Ristus mikä reissu!"

Tuota otsikon lausahdusta toisteli yksi jos toinenkin meidän Liettuan bussiporukasta. Se kuvaakin aika hyvin matkaa. Nyt siis luvassa kertomus Liettuan matkasta!

Me matkattiin siis Joensuun PoKS:in järkkäämällä bussimatkalla. Alunperin meidän piti Foxin kanssa tulla kyytiin vasta satamasta, mutta koska siellä olisi pitänyt olla hyvin aikaisin ja meiltä ei kulje siihen aikaan junat kunnolla saatiin sovittua että bussi nappaa meidät pikaisesti motarin rampilla olevalta bussipysäkiltä kyytiin. 5.00 äiti heitti meidät bussipysäkille, jolta tuli mukaan toinenkin matkalainen. Koska tosiaankin noustiin vaan kyytiin pysäkiltä, pääsi Foxi istumaan mun ja huonekaveri-Satun väliin. Matkan aikana sitten koottiin häkki ja laivamatkan ajan koirat olivat häkeissä. Laivalla syötiin aamupalaa ja tutustuttiin vähän toisiimme. Joensuulaiset tietenkin tuntivat jo toisensa, mutta minä en tuntenut ketään ennen matkalle lähtöä. Lisäksi näin bussikuski-Jussia, jonka jutuille naurettiin jo laivassa, mutta myös koko matkan aikana vaikka miten paljon.

Tallinnassa ajettiin vähän ulos kaupungista ja ulkoilutettiin koirat. Seuraava pysähdys oli Pärnussa, jossa osa matkalaisista vaihtoi vielä litejä ja lisäksi käytiin syömässä Hesessä. Niitä muuten olisi Virossa tosi paljon! Bussissa katsottiin Roskisprinssi-elokuvaa, joten matka sujui joutuisasti. Pysähdyimme Latviassa Statoililla, jonka parkkipaikalta lähti kiva metsätie. Päästettiin Foxi ja huonekaverin enkkusprinkku Uljas juoksemaan vapaana. Tässä vaiheessa herroilla meni vielä ihan mukavasti. Matka jatkui ja viimeinen pysähdys ennen hotellia oli melkein heti Liettuan rajan jälkeen. Tässä vaiheessa piti ostaa jotain syötävää, jotta jaksaa, koska silloin ei vielä tiedetty saadaanko ruokaa hotellilta. Nälkä ei kyllä ollut kummoinen kun olin bussissa napostellut karkkia :D 

Bussimatkan aikana selvisi ettei hotellilla voida joustaa sen vertaa että iso bussilastillinen ihmisiä olisi saanut ruokaa. Olimme siis sen verran myöhään hotellilla. Vaihtoehdoksi olisi jäänyt lähteä läheiseen kauppakeskukseen syömään. Kun olimme ensin saaneet rahdattua kamat hotellin viidenteen kerrokseen maailman hitaimmalla hissillä ja sen jälkeen koirat sinne, ei meistä kummallakaan ollut nälkä vaan enemmänkin painoi väsymys. Annettiin pojille ruuat ja aika pian ruokailun jälkeen herrojen välit sitten kiristyivät niin että Uljas kävi Foxin päälle, koska Foxi meni liian lähelle kassia, jossa Uljaksen ruuat olivat. Koirat saatiin erotettua ja mitään isompia vahinkoja ei tullut kenellekään. Pojat ottivatkin sitten yhteen vielä uudelleen illan aikana. Jos olen rehellinen, niin Foxi ei kummallakaan kerralla ollut se tappelun aloittanut osapuoli. Pakkailtiin näyttelypäivän kamat ja alettiin nukkumaan toivoen että koiratkin nukkuvat yönsä hyvin. 

Aamulla käytettiin koirat lenkillä ja vietiin ne bussiin. Sitten rahdattiin näyttelykamat bussiin ja mentiin odottamaan aamupalaa. Aamiaisella saatiinkin mahat täyteen ja lähdettiin iloisin mielin kohti näyttelyä. Hotellilta ei ollut pitkä matka näyttelypaikalle. Näyttelypaikalla rahdattiin taas ensin kamat ja häkit kehän laidalle ja onnistuttiinkin sattumalta asettumaan suomalaisen kamojen viereen. Sitten koirat häkkeihin ja odottelua. 

Kehien kulku oli siinä mielessä hieman erikoinen, että kukaan kehässä käynyt ei tiennyt koiransa tulosta kun vasta kun kutsuttiin kilpailuluokkaa(tai tollereissa PU) kokoon. Hölmöä, koska sitten kaikki jäivät kökkimään siihen kehän suulle. Tollerikehän jälkeen päädyin kehään nuoren ruotsalaisen flättiuroksen kanssa vain siksi että näytin potentiaaliselta handlerilta. Just joo :D Ace-flatti tuli PU-luokassa kolmanneksi, omistajansa toisen koiran ollessa PU1 ja ROP. Lisäksi päädyin kehään myös matkaseureemme eläinlääkärin Liisan kooikeriuroksen Kelmin kanssa. Liisan koirat nimittäin olivat sekä PU1 että PN1. Kelmi sitten lopulta valittiin ROP:ksi ja Etta-neiti sai CACIBin ja tuli CIB:ksi! Onnea!

Siirrettiin kamoja ennen ryhmäkehiä lähemmäs isoja kehiä ja muiden bussimatkalaisten kamoja. Isossa kehässä faaraokoira Rudolf sijoittuikin hienosti tasokaassa 5 ryhmässä. Onnea! Näyttelyn jälkeen kiristeltiinkin sitten hermoja, koska hotellilla oli iso joukko venäläisiä baseball-junnuja, jotka leikkivät hissillä ja kiusasivat koiria. Koirat jouduttiin eristämään toisistaan, koska fiksu-Uljas osasi avata ovet ja pojat eivät tulleet keskenään toimeen, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäi häkittää toinen. Häkkikomennuksen sai Uljas, koska punainen on toistaiseksi niin hölmön yksinkertainen ettei sillä kävisi mielessäkään kokeilla että ovi avautuu kahvasta :D

Käytiin syömässä Chilipica-ravintolassa osan bussiporukan kanssa. Pizza tekikin terää näyttelypäivän jälkeen :) Ruokailu oli halpaa, sillä meidän neljän hengen pöytäkunta söi ja joi 30€:lla. 

Sunnuntai alkoi kuten lauantaikin. Aamupalalla vaan aloimme vääntää virolaisten kanssa siitä saako jonossa ohitella. Uskoivat kuitenkin että kannattaa pysyä omalla paikalla! Näyttelyssä tällä kertaa kehässä tuomari kertoi heti minkä laatuarvosanan antaa koiralle, joten edellispäiväisen kaltaista sekavaa tilannetta ei syntynyt. Pääsin kehään taas Kelmi-kooikerin kanssa ja tulokset olivat samoja kun edellisenäkin päivänä! Söimme näyttelypaikan ravintolassa, jonka ruuan taso muistutti lähinnä kouluruokalaa. Niin muistutti tosin myös ravintolan tilat. No, se oli halpaa ja ruokaa oli syötävä, joten ei pidä valittaa. Eikä se ruoka varsinaisesti pahaa ollutkaan. Isossa kehässä farkku-Rudolf liiteli RYP1 asti, joten bussiporukka seurasi isot kehät aina BIS asti. Hieman huoletti sillä sää oli aika kurja ja menomatkalla aikaa meni enemmän kun oli suunniteltu. Aamuksi piti kuitenkin tiettyyn aikaan olla ehdottomasti satamassa. Onneksi Best In Show'ssa ei mitenkään ihmeen kauaa kulunut, joten pääsimme lähtemään reilu puoli tuntia ennen ehdotonta lähtemisaikaa. Pistäydyimme Liettuassa kaupassa ja sitten porukka alkoikin yksi kerrallaan nukkumaan. 

Kuskin pakollinen pysähdys ja tankkaustauko pidettiin Latviassa. Maata ei olisi muuten tunnistanut, mutta huoltiksen mainoksessa olleessa nettiosoitteessa oli Latvian maatunnus. Koirien pissatus hyytävässä yössä ja sitten takaisin bussiin nukkumaan. Olin aika väsynyt, joten sain yllättävän hyvin nukuttua, oli vain vieruskaveri ja tyynyä ei ollut mukana, joten asento ei ollut kovin mukava, mutta nukuin silti niin että heräsin kun olimme viideltä Tallinnan satamassa. Taas koirien ulkoilutusta sekä heräilyä bussissa. 

Pääsimme pian laivaan ja aamupalalle. Aamupalan jälkeen oli tietenkin tuliaisostosten vuoro. Itse keskityin lähinnä makeis- ja kosmetiikkapuoleen, ei olisi mitenkään riittänyt käsiä rahtaamaan isoja kaljalaatikoita. Helsingin satamassa purettiin muutama häkki pois bussista, koska osa porukasta jäi jo satamassa pois. Minä ja Foxi hypättiin pois motarin varressa olleella levähdyspaikalla, missä siirryttiin meidät kotiin kuljettaneen taksin kyytiin. Kuski oli aivan täysi koiraihminen, sanoi heti aluksi "vesseli voi olla sun kanssa takana" :D Kotona oli aika ryytynyt olo, flunssa iski matkan aikana, mutta kummasti sitä piristyi suihkulla ja lämpimällä aterialla :) Koira oli selvästi nukkunut häkissä kun se tuntui olevan täynnä energiaa, toisin kun flunssainen omistajansa.

Matka oli mukava ja seura tosi mukavaa! Tietenkin vähän tylsää kun omalle kohdalle ei osunut menestystä, mutta iloittiin tietenkin niiden puolesta, jotka olivat menestystä reissulta saaneet! Vaikka matka olikin mukava niin seuraavaa reissua ulkomaille ei ole nyt hetkeen suunnitteilla. Ehkä Baltian voittajaan syksyllä, mutta sinne Foxi ei kyllä ole lähdössä. Hotellina meillä oli Europa Stay Vilnius, joka oli mukava ja siisti hotelli, mutta ne baseball-juniorit vähän häiritsi, vaan minkäs teet. Asuu niissä hotelleissa muitakin ihmisiä! 

Onnittelut niille, jotka jaksoivat lukea tämän sekavan ja kuvattoman postauksen loppuun! :D 

Kiitos PoKSilaiset ja onnea vielä menestyneille matkaseuralaisille! Toivottavasti tavataan vielä tämän harrastuksen parissa! :)