"Erinomaista tyyppiä. Vahva, maskuliininen pää. Kauniit korvat. Sisäänpäinkääntyneet kyynärpäät. Vahvasti ulospäin kääntyneet ranteet. Erinomaisesti kulmautunut takaa. Löysät kintereet. Haluaisin nähdä parempaa askelpituutta. Eturaajojen ja kintereiden vuoksi saa H."
Että sellaista luettavaa... Kun seisotin Foxia kuulin vain nuo "erinomaiset" asiat, joten hieman tuli kyllä yllätyksenä kun käteen läiskättiinkin keltainen nauha. H niinkuin hyvä eli koiranäyttelymaailmassa huono. Sitä paitsi, me olimme niitä harvoja, joilla oli jonkinlainen käsitystä tästä tuomarista. Kyseessä oli virolainen Helin Kasun-Tensok. Hän nimittäin on antanut Foxille viime keväänä Virossa erinomaisen ja junnusertin sekä laittanut jopa voittamaan Foxin voittamaan oikeasti paremman siskonsa Alvan.
Me vielä naureskeltiin autossa kun oltiin menossa näyttelyyn että ei kai näistä koirista kukaan niin huono ole että H:n saisi. Oli nimittäin kasvari kerrankin ilmoitettu. No, eipä sitä sitten tietenkään saatu esitettyä kun joukossa oli yksi kierojalka. Lisäksi meillä oli mukana peräti kaksi kameraa ja perinteisesti ollaan menestytty silloin kun ei ole kameraa mukana. Ehkä ensi kerralla jätetään kamerat kotiin. Taikauskoa, kyllä!
Okei. Koirassa on virhe. Virhe jolle minä en voi oikein mitään. Sitä voi yrittää asettelulla peittää, mutta uskon kyllä että taitava tuomari sen näkee siltikin. Tosin kun Foxi seisoo ulkona lenkillä ryhdikkäänä niin sen etujalat ovat kyllä suorat. Ehkä mä en vaan saa tuota koiraa esiintymään niin ryhdikkäästi että sen etujalat näyttäisi edes jotenkuten suorilta(kaikilla tollereilla ei todellakaan ole suorat etujalat).
Tämänpäivänen tulos oli 1. yllätys 2. pettymys. Ei todellakaan oltu liikkeellä sertinkiilto silmissä, mutta en myöskään näin huonoa odottanut. Pettymys, kyllä, nimittäin tuomari teki kyllä yhden isohkon virheen arvostellessaan(ei kyse Foxista), mutta ei siitä sen enempää.
Jos olisi ollut jotenkin mahdollista aamulla tietää mitä koira tulee saamaan, olisinko jättänyt menemättä? En! Koiraa en olisi vienyt kehään, mutta meillä oli samalla reissulla tosi hyvät treenit ja saatiin paljon hyödyllisiä neuvoja(niistä lisää myöhemmin) :)
Ei tämä viimeaikainen menestys toki ainakaan näyttelykuumetta kohota, mutta oikeastaan koko talven onkin ollut sellainen fiilis että nyt on aika keskittyä muihinkin harrasteisiin. Tampereella käydään ja sitten seuraavan kerran ties missä! Nyt treenataan ja lenkkeillään järven jäällä nauttien ihanan lämmittävästä keväisestä auringonpaisteesta :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti