Vuoden ensimmäinen näyttely suuntautui meillä Latviaan. Lähdettiin samalla viikonloppulomareissulle ja olikin ihan mukava reissu. Käytiin kahdessa näyttelyssä Ramavassa Riikan lähellä. Ensimmäisen näyttelypäivän luokkasijoituksesta minulla ei ole mitään hajua, koska kuvittelin meidän tulleen ensimmäisiksi mutta näin ei sitten lopulta tainnutkaan olla. Lauantaina lopulta oltiin PU2. Sunnuntaina meidän kehä oli heti aamusta ja sijoitukseksi tuli PU3 ja serti, kun edellä olleet koirat olivat junnu ja edellisenä päivänä Latvian valioksi tullut toinen valiouros. Lauantaina tuomarina oli latvialainen Ligita Zake ja sunnuntaina virolainen Juta Haranen. Mielestäni olin kyllä ilmoittutunut aivan eri tuomareille, mutta käy se näinkin :D Alla arvostelut viikonlopulta, ensiksi lauantai ja sitten sunnuntai.
"Strong male. A bit too long in body. Strong, masculine, a bit heavy head. Strong topline. Correct volume of body. A bit high set tail. A bit long in loin. Bit straight upperarm, correct behind (?). Moves ok. Excellent temperament."
"7 years old. Strong male. Masculine head. Bite ok. Correct eyes and ears. Strong topline. Correct coat. Moves well. Shows well."
Latvian jälkeen vuorossa oli äitienpäivänäyttely Tuusulassa. Hollantilainen tuomari Tuus Van Adrichem Boogaer-Kwint (mikä nimihirviö) kiinnosti minua, joten olin ilmoittanut Foxin ryhmikseen. Onneksi se oli lähellä. Tuo toukokuinen viikonloppu oli jo järjettömän lämmin, ja vähän huoletti kuinka kuumalle herkkä koira jaksaa. Valioluokassa Foxia vastassa oli Virpin Koda, jonka kanssa ovat kyllä täysin eri tyyppiä. Lopputulemana meille sileä eri ja kakkossija. Eipä tarvinnut enää juosta kuumassa. Tämä tuomari oli tarkka etuosasta, ja se ei ehkä ihan ole Foxin paras ominaisuus.
"Masculine, kind eye. Good ears. Would prefer a longer neck and a better layback of shoulder. Good ribs and hind quarters. Good bone. Standing French in front. Left his best coat at home today. Movement behind and front could be tighter."
Tuusulan jälkeen Zora lähti Virpille treenailemaan mejää ja välissä se kävi kotonakin. Lopulta Virpi meni toukokuun lopulla sen kanssa Orimattilaan mejä-kokeeseen. Keväthän oli kuiva ja lämmin, joten maastokin oli aika kuivaa. Zora sai kuitenkin 28 pistettä ja täten AVO3 tuloksen ja jakoi avoimen luokan ykkössijan pinserin kanssa.
"Alkumakaus näytetään ja nuuhkitaan. 1. osuus otetaan tuntumaa verijälkeen. Paljon lenkkejä ja tarkastuksia. Kehoittamista tarvitaan ja se auttaa. 2. osuus hyvää etenemistä aivan jäljellä lähes loppuu, sitten poistuminen muille jäljille, hukka. Ne jäävät mieleen ja 3. osuuden alussa sama toistuu, hukka nro 2. Loppuosuus verijäljen hakemista, mutta sorkka löytyy ja sitä sjäädään tutkimaan. Makaukset koira osoittaa selvästi, 1. kulma selviää oikasemalla: ensin pieni pätkä paluujälkeä, sitten kulman oikaisu jatkolle. 2. kulma kääntymällä. 2. osuuden hyvä jäljestys osoitti, että motivaatiota verijälkeen kyllä löytyy."
Mejä olisi kyllä kaikessa rankkuudessaan sellainen laji, joka itseä kiinnostaisi, mutta tuolloin vallinneet olosuhteet lähes Helsingin keskustassa eivät oikein olleet otolliset lajin harrastamisella. Ensi vuonna yritetään ehdottomasti jatkaa lajin parissa!
Zoran mejä-kokeen jälkeen oli jälleen Foxin aika leikkiä näyttelypuudelia ja saada kahdenkeskeistä aikaa mun kanssa. Kesäkuussa ajettiin täysin tuomarin perässä Kotkaan Pekka Teinille. Tuokin päivä oli lämmin, mutta meidän kehä oli onneksi heti aamusta ensimmäinen, niin lämpötila oli vielä vallan järkevä ja näyttelypaikka ehdottomasti kyllä yksi kauneimmista, missä olen ollut! Tiesin että Teini on pitänyt Foxista aikaisemminkin ja tällä kertaa kirkastettiin edellistä PU2 sijaa sille korkeimmalle PU1-pallille asti. ROP-kehässä saatiin meitä oikein miellyttävä tulos VSP ja lisäksi PU-kehästä kotiinviemisiksi tarttui myös NORD-serti. Harmi vaan, että tullakseen NORD-valioksi koiran pitäisi olla myös kotimaansa valio, joten taitaa meillä jäädä tuo(kin) titteli saavuttamatta, koska tosiaan taippareita ei ole ja tuskin sinne enää edes yritetään.
"Mittasuhteiltaan oikea, vahvarakenteinen ja oikein rakentunut uros. Oikealinjainen, maskuliininen pää. Hyvä ylälinja. Hyvin tasapainoiset kulmaukset ja vahvat raajat. Etukäpälissä hieman ulkokierteisyyttä, mikä näkyy etuliikkeissä. Laadukas kesäturkki. Miellyttävä käytös."
Kotkan jälkeen meillä alkoikin aikalailla härdelli kotona, sillä aloimme puuhata muuttoa pohjoiseen. Heinäkuun viimeisenä viikonloppuna päivää ennen meidän muuttopäivää käytiin kuitenkin vielä Harjavallassa TollerShowssa pyörähtämässä odottamattoman hyvin tuloksin. Toller Showssa valioluokka oli yllättävän pieni, oikeastaan kaikki joille oli mahdollista, olivat ilmoittautuneet käyttöluokkaan. Tuokin päivä oli todella kuuma ja jälleen huolestutti hieman koiran jaksaminen. Ihme ja kumma, mutta kun kurkistin sen häkkiin niin se nukkui siellä kerälle käpertyneenä eikä läähättänyt yhtään! Viilennysalusta oli kyllä ihan pelastus. Kun lopulta otin sen pois häkistä kehää varten se oli oikein virkeä eikä edelleenkään läähättänyt yhtään. Se pisteli kyllä myös aivan parastaan valioluokan kehässä, jota tuomaroi hollantilainen tollerikasvattaja Chris Eelman.
"Male with lot of substance. Very, very narrow scissorbite. Good neck. Straight body. Well developed body. Good angulations. Frontfeet toeing out, backfeet also. He has power in his movements, narrow behind, loose in front. Lovely colour and structure of coat. Nice feet"
Valioluokassa Foxi onnistui kirimään toiseksi Toton jälkeen ja sai myös SA:n sekä lipun paras pää ja ilme -kilpailuun. Valioluokan kilpailuluokan jälkeen lämpö alkoi painaa Foxia. Paras uros -kehässä se kuitenkin poimittiin jatkoon ja suureksi ihmeeksi sijoitettiin kolmanneksi! Upea saavutus kovassa seurassa! Lisäksi taidettiin kasvattajaluokan kanssa olla toisia :)
Zorahan aloitti sitten juoksunsa juuri sopivasti kun meidän piti muuttaa äidille Järvenpäään pariksi viikoksi ennen lomaa. Se sitten astutettiinkin Rukalla. Juoksujen takia se joutui jäämään kesän mökkireissulta pois ja jäikin äidin hoitoon. Mökillä Foxi alkoi siristellä toista silmäänsä ja kiikutin sen paikalliselle eläinlääkärille, joka diagnosoi sillä haavan silmässä. Ei muuta kun pari päivää kipulääkettä ja kaksia erilaisia silmätippoja. Mökiltä palattuamme käytiin uudessa kotikaupungissa silmäspesialistilla, joka otti jotain irtosolukkoa pois, haava ei kuitenkaan vielä viikossa ollut parantunut, joten jatkoimme silmätippojen kanssa. Kipulääkkeet oltiinkin jo jätetty pois.
Syyskuun alusta asti meidän uusi osoite löytyy nyt sitten tosiaan Oulusta! Tai oikeasti se oli täällä jo elokuussa, mutta lomien takia ei ehditty täällä juurikaan aikaa viettää.
Eilen raahasin sitten molemmat koirat kerralla eläinlääkäriin, Foxin silmän tarkastukseen ja Zora tiineysultraan. Foxista oli jotenkin tullut minulle sellainen olo, että se silmä olisi parantunut. Kun silmiin erikoistunut eläinlääkäri katsoi sitä, hän vahvisti oletukseni oikeaksi! Aivan mahtavaa ettei tarvinnut sen enempää operoida vaan se parani tipoilla!
Sitten oli Zoran vuoro. Toinen eläinlääkäri ajeli siltä mahakarvat pois ja hyvin nopeasti löysi ultralla ensimmäisen pennun! Tutkittuaan hetken hän totesi että tulee isohko pentue! Täten siis Zora muutaman viikon päästä lähtee Virpin luo, jossa pennut syntyvät ja kasvavat.
Meillä on siis syksyllä kuvioissa täällä vain yksi koira. Foxin näyttelykausi päättyy SNJ:n päänäyttelyyn syyskuun lopulle. Messaria harkitsin hetken, sillä toisena päivänä Foxi olisi päässyt jo korkkaamaan veteraanit. Se taitaa kuitenkin jäädä odottamaan ensi vuotta.
Zoran kanssa katsellaan harrastusjuttuja sitten ensi vuonna :)
Zoran kanssa katsellaan harrastusjuttuja sitten ensi vuonna :)
