Eilen käytiin Porvoossa treenaamassa Virpin ja Pirjon kanssa. Kiva uusi maasto, jossa oli pitkää heinää ja "normia" metsää. Tällä kertaa olin raaskinut jättää Foxin Järvenpäähän äidin lenkkikaveriksi. Näin oli mahdollista keskittyä vain yhteen koiraan ja saada oma mielentila ja suunnitelmat pitämään paremmin.
Aloitettiin tekemällä ykkösmarkkeerauksia heinikkoon ja kun se oli haettu, käännyttiin 90 astetta ja tehtiin toinen markkeeraus polulle, joka myös noudettiin. Zorahan ei ole mikään kovin hyvä markkeeraaja, kun sille ei ole juurikaan mitään heitelty niin eipä se silmä itsestäänkään kehity. Polulle tulleet heitot se näki ihan hyvin, mutta heinikkoon tulleet se katsoi poikkeuksetta liian lyhyiksi. Sitkeästi se kuitenkin etsi ja löysikin lopulta. Aluksi palautukset meinasivat vähän lipsua ohi, kun oli kierroksia.
Kodan ja Rikon vuorojen jälkeen oli jälleen Zoran vuoro. Tehtiin samalla paikalla kakkosmarkkeerauksia. Ensimmäinen heitto tuli polulle, sitten käännyttiin ja toinen heitto heinikkoon. Haettiin toinen ensiksi, koska tuo heinikko oli ollut edellisellä kerralla vaativampi paikka. Ensimmäisen heiton hakemisessa sillä ei ollut mitään ongelmia.
Sitten tehtiin hakuruutu metsään. Taaimmaiset damit vietiin ruudun takaosaan, joka oli taas tuota heinikkoa. Loput oli metsän puolella, osa kivien päällä ja osa ihan tavallisesti maassa. Zora lähti kivasti hakuun, mutta ei sitten jotenkin meinannut mikään lamppu syttyä päässä, että mitä pitikään tehdä. En ihan nähnyt mitä se teki ja kävikö vaan tutkimassa damit vai mitä, mutta yhtään se ei tuonut.
Pirjo lähti käppäilemään ruutuun ja sittenpä Zora sieltä löysikin jotain. Tässä vaiheessa se lamppu sitten syttyikin ja se alkoi vasta kunnolla tekemään töitä. Se haki kivien päällä olevat damitkin vaivatta. Neljä taidettiin lopulta hakea. Pitäisi vielä pyrkiä kyllä siihen että hakuinto kestäisi vieläkin pidempään, mutta alun tahmeuden jälkeen tämä oli hyvä meille tällä kertaa.
Jäipä kyllä kiva mieli näistä treeneistä, saatiin kivoja onnistumisia, vaikka ohjaajan varpaat ja sormet jäätyivätkin (miten olisi vaikka kunnon talvipukeutuminen..?). Lisäksi treenikaverit oli sitä mieltä että oon vihdoin oppinut kehumaan kunnolla koiraa :D Asialla saattoi olla jotain tekemistä sen kanssa, että tällä kertaa en juuri käyttänyt nameja palkkana, niin täytyi muuten ilmaista Zoralle, että se on hieno :)
